Avaa päävalikko

Muutokset

130 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
kh
 
== Pohjois-Amerikkaan ==
[[KuvaTiedosto:Felix Järvimäki i Kanada (mitterst på bilden).jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Suomalaissiirtolaisia Kanadassa radan rakennustöissä 1924.]]
Suomi onnistui pitkään sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä hillitsemään muuttoa maasta pois. [[Pohjois-Amerikka]]an lähtijöitä oli ollut ennenkin, samoin lähti yksilöitä ja ryhmiä naapurimaihin [[Ruotsi]]in ja [[Venäjä]]lle ja [[Ruija]]an. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuton etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Oma osuutensa oli Yhdysvaltojen tarjoamilla etuisuuksilla, vapaalla maalla, vapaudella elää omaa elämäänsä, mahdollisuudella rikastua nopeahkosti jne. Suomesta muutettiin Pohjois-Amerikkaan selvästi vähemmän kuin [[Norja]]sta ja [[Ruotsi]]staRuotsista. Näistä maista lähti muutaman vuoden aikana yli 100&nbsp;000 siirtolaista ja Norjasta ennen 1900-lukua lähtijöitä oli noin 500&nbsp;000 ja Ruotsista 750&nbsp;000 henkeä.{{lähde}} Väitetään, että 80&nbsp;% [[ruotsalaiset|ruotsalaisista]] [[1600-luku|1600]]–[[1700-luku|17001600–1700-luvun]] Pohjois-Amerikkaan muuttaneista oli alun perin suomalaisia. {{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Toisaalla arvioidaan Delawaren Uuden Ruotsin siirtokuntaan muuttaneista uudisasukkaista olleen suomalaisiksi luokiteltavia noin puolet.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Suureen Länteen. Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.| Tekijä =Reino Kero| Julkaisija = Siirtolaisinstituutti |Vuosi =1996 | ISBN = 951-9266-51-8}}</ref>
 
Suomalaisia oli 1800-luvun alkupuolella lähtenyt [[Ruija]]staRuijasta norjalaisten mukana siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten [[Pohjanmaa]]ta. Maakunnan erityisolot loivat pohjan siirtolaisuudelle. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen myös 1900-luvun alkuvuosiin. On laskettu, että Suomesta lähti vuosina [[1881]]–[[1914]]1881–1914 kaikkiaan noin 280&nbsp;000 henkeä siirtolaisina etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], mutta jonkin verran myös [[Kanada]]an.{{lähde}} Vuonna [[1930]] suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisiä tai suomalaisten jälkeläisiä Yhdysvalloissa 320&nbsp;000 ja [[Kanada]]ssaKanadassa 44&nbsp;000 henkilöä.{{lähde}}
 
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan kohdistunut siirtolaisuus purki voimakkaasti juuri [[Pohjanmaa]]nPohjanmaan väestöongelmia. [[Savo]]sta Amerikkaan muuttaminen oli vähäisintä. Pohjanmaalla eräät seurakunnat loivat aivan oman instituutionsa eli ns. Amerikan-kirjat, joilla pyrittiin seuraamaan muuttaneiden myöhempiä elämänvaiheita uudessa kotimaassa. Tutkimuksissa{{lähde tarkemmin}} on todettu, että suurimman muuttaneiden ryhmän muodostivat [[Loinen (yhteiskunta)|loiset]] ja vakinaista tointa vailla olevat [[Mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], eli juuri ne ihmisryhmät, joiden mahdollisuudet kotimaassa olivat vähäiset ja joiden elämään laillisen suojelun poistaminen eniten vaikutti. Toinen suuri ryhmä olivat sellaiset talollisten pojat ja tyttäret, joille ei riittänyt toimeentuloa kotitilalla, ja joille ei ollut tarjolla edes torppaa tai muuta vastaavaa ”omaa maata”. Nämä kaksi pääryhmää käsittivät yli puolet Suomesta lähteneiden siirtolaisten määrästä. Merkittävä osa siirtolaisista on ollut suomenruotsalaisia, varsinkin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Esim. 1893–1924 noin 20&nbsp;% Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaisista oli ruotsinkielisiä<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Finlandssvenskar i Amerika| Tekijä =Anders Myhrman| Julkaisija = sls |Vuosi =1972 | ISBN = 951-9017-04-6}} </ref>.
 
Suomesta muuttaneita siirtolaisia on asunut kaikissa Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioissa, mutta erityisen paljon heitä on ollut Yhdysvalloissa [[Minnesota]]n, [[Michigan]]in, [[Massachusetts]]in, [[Wisconsin]]in, [[New York]]in, [[Oregon]]in ja [[Kalifornia]]n osavaltioissa sekä Kanadan [[Ontario]]ssa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella he työskentelivät nimenomaan kaivoksissa sekä metsä- ja rakennustyömailla. Hyvin monet hankkivat vaurastuttuaan omaa maata: keskilännen ja lännen osavaltioissa raivaamatonta metsämaata, itäisillä seuduilla taas autioituneita ja rappeutuneita maatiloja. Ensimmäisiä amerikansuomalaisia sanomalehtiä perustettiin jo 1870-luvulla, ja vuosikymmenien aikana ilmestyi kymmeniä lehtiä, joista useimmat jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi. Erityisesti 1900-luvun alkupuolella suomalaissiirtolaisten keskuudessa oli hyvin vireää yhdistystoimintaa, ja yhdistysten kokouksissa musiikki ja tanssi olivat keskeisellä sijalla.<ref name="kero">Reino Kero: ''Amerikansuomalainen siirtolaiskulttuuri.'' Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1975, s. 139–144. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01580-X.</ref>
 
== Pohjoismaihin ==
Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Ruotsin vallan aikana muutettiin vallankäytön keskukseen [[Tukholma]]an, joka veti puoleensa myös liikemiehiä. Myös suomalaisten, lähinnä savolaisten, asuttaminen Ruotsin [[Värmlanti]]in ja [[Jämtland]]iin sekä [[Norja]]an oli tällaista siirtolaisuutta. 1800-luvun alussa näiden muuttajien jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40&nbsp;000 henkeä. Heti sotien jälkeen Ruotsiin muutettiin etenkin [[Pohjanmaa]]nPohjanmaan rannikon ruotsinkielisistä kunnista: esimerkiksi [[Korsnäs]]in asukkaista yli 7 prosenttia muutti Ruotsiin vuosina 1949–1950.<ref name="HäggmanAnttila2010">Hanna Snellman: ''Suuri muutto Ruotsin lähiöihin'', s. 84–101 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref> Kaikesta huolimatta tämä muuttoliike oli kuitenkin marginaalista. Suuri muuttoliike [[Ruotsi]]inRuotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198&nbsp;000 muuttoa (vuodet 1961-1970)<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdf</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille. Useat ”liukuhihnat” olivat suomalaisten miehittämiä ja useissa yhteisöissä tuli suomen kielellä toimeen sekä töissä että vapaa-aikana.
 
Suomen suurimman siirtolaisaallon syyt olivat moninaiset. Ensinnäkin sodan jälkeisen jälleenrakennuksen kriittisimmät vuodet olivat takana. Ei tarvittu enää suurta uhrausta yhteisen hyvän puolesta. Lisäksi koko maassa elettiin voimakasta rakennemuutosta. Maalainen Suomi kaupunkilaistui rytinällä, ja maan sisällä muuttoliike oli voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin. Lähtijöitä luovuttavilla alueilla kokonaiset kylät autioituivat. Samaan aikaa kuitenkin kova työttömyys koetteli autioituvia alueita ja sosiaaliturva oli erittäin heikko vielä tuolloin. Kun naapurissa Ruotsissa oli meneillään valtava teollinen ekspansio, joka työllisti kaikki halukkaat, niin muutaman rohkean ensilähtijän lähettämien tietojen perusteella kokonaiset perheet ja lähes kyläkunnat seurasivat paremman elämän kutsua.
 
Eittämättä [[1955]] tapahtunut Suomen liittyminen [[Pohjoismaiden neuvosto]]on, ja sen myötä yhteisiin työmarkkinoihin ja passivapaaseen alueeseen, edisti omalta osaltaan siirtolaisuutta. Enää ei tarvittu suurta lähtöä ja siihen liittyviä papereita; vain meneminen riitti ja yleensä löytyi aina tuttu tai tutun tuttu, joka saattoi auttaa töiden ja asunnon löytämisessä. Näin lähtemisen helppous muodostaa ainakin yhden osasyyn siirtolaisuudelle Ruotsiin [[1960-luku|1960-luvulla]]. Suuren siirtolaisuuden aallon mukana muuttaneista osa on palannut takaisin joko eläkeläisenä tai muista syistä. Huomattava osa siirtolaisista sai hankituksi ”oman Volvon” ja jäi jatkamaan elämäänsä uudessa kotimaassa. Tämän siirtolaisryhmän kohtelu Ruotsissa on ajoittain herättänyt voimakasta keskustelua. Alkuaikojen kritiikki ja suomalaisiin kohdistuneet ennakkoluulot ovat vähitellen kadonneet, ja heistä on tullut oleellinen osa Ruotsin monikulttuurillista yhteiskuntaa.
 
== Venäjälle ==
[[Venäjä]] on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa.[[ Ruotsi]]nRuotsin suurvalta-ajan tuoksinassa [[1600-luku|1600-luvulla]] kaikkiaan 30&nbsp;000-40&nbsp;000 uskonnoltaan ortodoksista karjalaista [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla|pakeni Venäjälle]], esimerkiksi [[Tver]]iin syntyi omaleimainen siirtokunta näistä lähtijöistä. Lisäksi [[Inkerinmaa]]n asuttaminen oli suurvallan mahtipolitiikkaa, ja eritoten näiden siirtolaisten jälkeläisiä on saapunut [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] takaisin Suomeen. [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] suurine mahdollisuuksineen ja työtilaisuuksineen houkutteli Suomen asukkaita. Pietari olikin sata vuotta sitten yksi suurimmista kaupungeista, joissa puhuttiin suomea. Eritoten Pietari houkutteli [[Karjala]]n ja osittain [[Savo]]nkin väestöä. Pietarin lisäksi Venäjän kaukaisimmat kolkat houkuttelivat uskaliaimpia suomalaisia, mutta heidän määränsä oli vähäinen.
 
Myöhemmin vastaavaa, osin pulan ja työttömyyden vauhdittamaa mutta myös voimakkaan poliittisesti orientoitunutta siirtolaisuutta ja värväystä Venäjälle tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla. Kommunistivainojen vuoksi moni katsoi parhaaksi paeta rajan taakse. Määräksi on [[Matti Lackman]] ilmoittanut 15&nbsp;000–16&nbsp;000. Suomenlahden saaristosta kerrotaan, että lähtijöitä käytettiin hyväksi, vietiin rahat ja lähetettiin airottomilla veneillä matkaan. Koska monilla suomalaisilla ei ollut papereita, passia, heihin suhtauduttiin rajan takana epäluuloisesti, usein arveltiin [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisi]]n agenteiksi. Monet palautettiin Suomeen, jotkut joutuivat vankileirille Siperiaan, ja kohtelu oli yleisesti ankaraa.<ref name=Lackman177–178>{{Kirjaviite |Tekijä = Matti Lackman | Nimeke = Kullervo Manner – kumouksellisen muotokuva |Sivut = 177–178 ja s. 244 viite 597| Vuosi =2017 | Julkaisupaikka =Somero | Julkaisija =Amanita | Isbn = 978-952-5330-84-7}}</ref>
==Katso myös==
*[[Suomen Siirtolaisuusmuseo]]
*[[Suomi-koulu]]t
*[[Siirtolaisuusinstituutti]]
*[[Suomalaiset ihannesiirtokunnat]]
Rekisteröitymätön käyttäjä