Ero sivun ”Ehtoollinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
HAP (keskustelu | muokkaukset) p lk |
|||
Rivi 62:
Eukaristian todellisen luonteen vuoksi ehtoollisleipää ja viiniä kunnioitetaan ja palvotaan myös itse eukaristian ulkopuolella. Erikoistapauksissa pyhä kommuunio voidaan saada myös eukaristian vieton ulkopuolella.
===Reformoitu ehtoolliskäsitys===
Uskonpuhdistuksen luterilaisuudesta poikkeava, ns. reformoitu ehtoolliskäsitys ei hyväksy käsitystä, että ehtoollisessa Kristuksen ruumis ja veri, tai Jumala muutoinkaan, olisi jollakin erityisellä tavalla läsnä. Reformoidun käsityksen taustalla on [[Ulrich Zwingli]]n ja [[Jean Calvin]]in opetus.
Reformoidun käsityksen taustalla on Jumalan olemusta koskeva prinsiippi, että äärellinen ei voi sisältää itseensä ääretöntä (''finitum non capax infinitum''). Käsityksen mukaan ääretön Jumala ei voi sitoutua äärelliseen elementtiin, esim. leipään tai viiniin. Jumala tosin ylläpitää koko luotua todellisuutta ja on [[Pyhä Henki|Pyhän Henkensä]] välityksellä läsnä kaikkialla maailmassa.
Reformoidussa ehtoolliskäsityksessä ehtoollista voidaan kutsua [[sakramentti|sakramentiksi]], mutta se ei sisällä käsitystä Kristuksen reaalipreesensistä eli erityisestä läsnäolosta ehtoollisaineissa. Tästä johtuen ehtoollinen ymmärretään Kristuksen käskyn kuuliaisena toteuttamisena sekä muistoateriana. Tätä käsitystä kutsutaan usein myös ''symboliseksi'' eli vertauskuvalliseksi ehtoolliskäsitykseksi.
Reformoitua ehtoolliskäsitystä edustavat Suomessa yleensä ns. vapaiden suuntien seurakunnat, kuten [[Vapaakirkko]] ja [[Helluntaiherätys]].
== Katso myös ==
| |||