Ero sivun ”Laatokanlinna” versioiden välillä

Laatokanlinnan oli 950-luvulle asti yksi tärkeimmistä Itä-Euroopan kauppapaikoista. Vuonna 997 norjalainen viikinki [[Eerik Haakoninpoika]] hyökkäsi Laatokanlinnaan ja tuhosi sen<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty {{ru}}]</ref>. [[Eymundin saaga]]ssa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ruotsin kuninkaan [[Olavi Sylikuningas|Olavi Sylikuninkaan]] tytär [[Ingegerd]] meni naimisiin Novgorodin ja Kiovan suuriruhtinaan [[Jaroslav I Viisas|Jaroslav I Viisaan]] kanssa vuonna [[1019]]. Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði)<ref>[http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/chapter7.html#burning Viikinkiajan nimistön synty {{ru}}]</ref>. Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä [[Inkeri]] (eli Ingegerdin maat). Maita kutsuttiin hallitsemaan [[Länsi-Götanmaa|Länsi-Götanmaan]] jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen. Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Uleb Ragnvaldsson.

 

 

Vähitellen Ladogasta tuli [[Novgorod]]in ''prigorod'' eli aluskaupunki. Vuonna [[1116]] ruhtinaan käskynhaltija (posadnik) Pavel rakennutti kivisen linnoituksen. Linnoitus on monissa Ruotsin ja Novgorodin välisissä sodissa tuhottu ja rakennettu aina uudelleen samaan paikkaan.