Ero sivun ”Toivo Antikainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Blackspell666) ja palautettiin versio 18131079, jonka on tehnyt Semenov.m7: tekstin poistoja ei ole perusteltu mitenkään |
||
Rivi 32:
[[Tiedosto:The Soviet Union 1968 CPA 3669 stamp (One of Leader of the Communist Party of Finland Toivo Antikainen (1898-1941)).jpg|thumb|200px|Toivo Antikainen vuonna 1968 julkaistussa neuvostoliittolaisessa postimerkissä.]]
Antikainen pidätettiin Suomessa häntä piilotelleen [[Yrjö Leino]]n luota 7. marraskuuta 1934. Oikeudenkäynti, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, alkoi helmikuussa 1935 ja se kesti yli kaksi vuotta. Syyttäjänä toimi [[Olavi Honka]]. Antikaista syytettiin myös siitä, että hän olisi tappanut heimosoturi [[Antti Marjoniemi|Antti Marjoniemen]], joka oli jäänyt vangiksi Kiimasjärven retken aikana vuonna 1922. Jyrkästi politisoitunut murhaoikeudenkäynti sai valtavan julkisuuden, sillä oikeistolehdistö väitti Antikaisen syyllistyneen surman yhteydessä kidutukseen (elävältä nuotiossa polttamiseen) ja jopa jonkinlaiseen [[kannibalismi]]in. Antikaisen tapaus nosti julkisuuteen laajan keskustelun rangaistusmuodoista Suomessa. Osa oikeistosta alkoi vaatia kuolemanrangaistuksen käyttöönottoa. Oikeudenkäynti sai myös kansainvälistä näkyvyyttä, sillä suomalainen sai taakseen kommunistien johtaman maailmanlaajuisen solidaarisuusliikkeen, jonka toinen ikoni oli Saksassa vangittu [[Georgi Dimitrov]].<ref name="Kimmo Mikkola"/> [[Kansainvälinen Puna-apu]] (MOPR) hankki Antikaiselle oikeusapua ja vaikutti siihen, että oikeudenkäyntiä saapui seuraamaan myös ei-kommunistisia kansainvälisiä asiantuntijoita. Suomessa perusti liberaali sivistyneistö kuolemanrangaistuksia vastustaneen toimikunnan, joka muun muassa keräsi kuolemanrangaistusta vastustavaan adressiin 120 000 nimeä.<ref>Tauno Saarela: Kommunistinen internationaali ja suomalainen kommunismi 1919–1935. Teoksessa Kallis toveri Stalin (Edita 2002), s. 51.</ref> Hovioikeus tuomitsi Antikaisen kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta ja korkein oikeus viimein 12. toukokuuta 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta. Vuosikymmeniä myöhemmin ilmestyneissä postuumeissa muistelmissaan suomalaistaustainen KGB-upseeri [[Toivo Vähä]] tunnusti surmanneensa Marjoniemen puukolla Antikaisen käskystä, mitä ei ole voitu varmistaa todeksi.
Jälkeenpäin on arveltu, että kiinnijääminen ja vankeus Suomessa pelasti Antikaisen [[Stalinin vainot|Stalinin vainoilta]], joiden yhteydessä tuhottiin lähes kaikki Neuvostoliitossa asuneet johtavat suomalaiset kommunistit.
==Takaisin Neuvostoliittoon==
[[Moskovan rauha]]nsopimuksen myötä Antikainen sekä [[Adolf Taimi]] luovutettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta maan viranomaisille 3. toukokuuta 1940. Saavuttuaan Antikainen esitti kiusallisia kysymyksiä "kadonneista" tovereista ja – totuuden vähitellen valjettua hänelle – joutui usean kuukauden hermolomalle. Kesällä Antikainen valittiin Korkeimman neuvoston kansallisuuksien neuvostoon [[Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan]] edustajana. Syksyllä 1941 Antikaisen tehtävänä oli kuulustella puna-armeijan puolelle loikanneita [[Erillinen Pataljoona 21|Pärmin pataljoonan]] suomalaisia, joista hän valikoi [[desantti|desanteiksi]] sopivat. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa lokakuussa 1941 lähellä [[Arkangel]]ia.<ref name="Kimmo Mikkola"/> Antikainen kritisoi Neuvostoliitossa muun muassa [[Pravda]]n linjauksia ja on spekuloitu sillä, oliko Antikaisen kuolema sittenkään onnettomuus.<ref name="paastela"/> Hänet on haudattu Kegostrovin saarelle.<ref>Jukka Karvonen: Arkangeliin [http://www.kolumbus.fi/jukka.karvonen/Arkangel/arkangeliin/index.htm linkki]</ref>
Itävaltalainen kommunisti [[Ruth von Mayenburg]] on väittänyt, että Antikainen olisi asunut hänen naapurinaan Moskovan hotelli Luxissa joka oli [[Komintern]]in asuntola ja että Antikainen olisi tehnyt itsemurhan heittäytymällä ulos ylimmän kerroksen ikkunasta salaisen poliisin jo murtaessa hänen oveaan. <ref> Mayenburg, Ruth von: Hotelli Lux ; suom. Antti Virtanen; Antikainen, Dimitrof, Fischer, Ho Tshi Minh, Kuusiset, Pieck, Rakosi, Slansky, Sorge, Tito, Togliatti, Tshou En-lai, Ulbricht ja Wehner Kominternin hotellissa Moskovassa</ref>
== Muuta ==
| |||