Ero sivun ”Alpratsolaami” versioiden välillä

Alpratsolaami vaikuttaa, kuten muutkin bentsodiatsepiinit, sitoutumalla [[GABA]]-bentsodiatsepiinireseptorikompleksiin lisäten endogeenisen GABAn inhibitorista vaikutusta. Sen anksiolyyttinen (ahdistusta lievittävä) vaikutus alkaa nopeasti, ja ahdistuneisuusoireet, kuten hermostuneisuus, levottomuus ja jännittyneisyys lievenevät. Alpratsolaamilla, toisin kuin muilla bentsodiatsepiineillä, on kuvattu olevan myös [[Masennus|masennuksen]] tuskaisuutta lievittävää vaikutusta.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}} Hoitoannoksilla [[sedaatio]]ta aiheutuu vain harvoin. Alpratsolaamia voidaan käyttää myös nukahtamislääkkeenä lyhytaikaisesti.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}} Muiden bentsodiatsepiinien tapaan alpratsolaamia ei pidä käyttää yhdessä alkoholin kanssa. Alkoholi voimistaa selvästi alpratsolaamin sedatiivisia vaikutuksia ja aiheuttaa helposti muistinmenetyksiä. Käyttäjä saattaa nukkua huomattavasti normaalia pidempään ilman että muistaa nukahtamista edeltävistä tapahtumista mitään.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}} Suuri määrä alkoholia yhdistettynä mihin tahansa bentsodiatsepiiniin on aina hengenvaarallinen yhdistelmä, koska se saattaa aiheuttaa hengityksen lamaantumisen. Anksiolyyttiset annokset eivät aiheuta juurikaan lihasheikkoutta.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}} Alpratsolaami lyhentää [[REM (uni)|REM-unta]] ja pidentää REM-latenssia, suhteessa annokseen suuruuteen.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}}

Alpratsolaamia käytetään ahdistuksen ja tuskaisuuden lievittämiseen, etenkin kun niihin liittyy masennusta. Lääkkeellä on mahdollista hoitaa [[sosiaalisten tilanteiden pelko]]a, [[paniikkihäiriö]]itä ja unettomuutta. Alpratsolaami kohosi 1990-luvulla nopeasti myydyimmäksi rauhoittavaksi lääkkeeksi ohi vanhan ykkösen [[diatsepaami]]n. Lääkettä mainostettiin apteekeissa tehokkaimmaksi nykyaikaiseksi lääkkeeksi paniikkihäiriöön ja [[Kahvikuppineuroosi|kahvikuppineurooseihin]]. Yhdysvalloissa lääke oli 7. myydyin geneerinen lääke vuonna 2006.<ref>[http://web.archive.org/web/20070616113844/http://www.drugtopics.com/drugtopics/data/articlestandard/drugtopics/092007/407652/article.pdf Drugstopic]</ref> Yhdysvalloissa lääkkeen suosio hiipui 1990-luvulla [[SSRI]]-lääkkeiden tullessa, jotka ajateltiin korvaavan bentsodiatsepiinit.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}} Pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä käy kuitenkin usein niin, että lääkkeen käyttö alkaakin lisätä paniikkikohtausten määrää. Tämä johtuu siitä, että potilaan elimistö tottuu toimimaan alpratsolaamin vaikutuksen alaisena. Kun aineen pitoisuus elimistössä alkaa laskea, herkkyys saada uusi paniikkikohtaus saattaa nousta suuremmalle tasolle kuin mitä se oli ennen lääkityksen aloittamista<ref name="borg">Stefan Borg & Katarina Johansson: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista. WSOY 1990.</ref>.

Useat Suomen lääkärit ovat 2000-luvulla saaneet tietoonsa enemmän potilastietoa, ja vaikuttaa siltä, että alpratsolaami aiheuttaa riippuvuutta. Elimistö voi tottua lääkkeeseen lyhyessä ajassa, noin 2–4 viikossa päivittäin käytettynä.{{Lähde|pyydetty=31.10.2019}}