Ero sivun ”Sarjallisuus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Musiikkitermit; lisätty Luokka:Säveltäminen HotCat-työkalulla |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Sarjallisuus''' eli '''serialismi''' on modernin [[taidemusiikki|taidemusiikin]] menetelmä teosten säveltämiseen ja analysointiin, jossa eri musiikin osat, kuten äänenkorkeus, dynamiikka, instrumentointi, rytmi ja nuottien pituus järjestetään sarjaksi, jossa jokaiselle parametrin eri arvolle annetaan numeerinen arvo. Tiukan sarjallisessa musiikissa annettuja osia tulee käyttää vain sarjan mukaisessa järjestyksessä ja mitään arvoa ei saa käyttää uudelleen ennen kuin kaikki sarjan arvot on käytetty. ''Täydellinen sarjallisuus'' tai ''moninkertainen sarjallisuus'' kuvaa musiikkia, jossa useampi kuin yksi parametri on sarjallistettu. [[Kaksitoistasäveljärjestelmä]] on käytännössä sarjallisen musiikin alalaji, jossa vain [[sävel|sävelkorkeus]] on sarjallistettu. Erityisesti [[Olivier Messiaen]] ja tämän oppilaat kehittivät rytmin, dynamiikan ja muiden musiikin ominaisuuksien parametrisoinnin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen [[Pariisi]]ssa.
Keskeisiä sarjallisuutta hyödyntäneitä säveltäjiä ovat [[Karlheinz Stockhausen]], [[Pierre Boulez]], [[Jean Barraqué]] ja [[Milton Babbitt]]. Monet säveltäjät ovat käyttäneet sarjallisia piirteitä ja [[kaksitoistasäveljärjestelmä]]ä
'''Jälkisarjallisuus''' eli postserialismi syntyi sarjallisuuden seurauksena nykyaikaisessa taidemusiikissa. Jälkisarjallisuuden lähtökohtana on saada musiikki kuulostamaan sarjalliselta, mutta musiikkia ei tehdä samojen sääntöjen mukaan kuin sarjallisuutta.
|