Ero sivun ”Laserkeilaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täyd viitt nimekkeitä, poist epätäsm km-linkki |
MML:n tarkkuus. |
||
Rivi 18:
Suomessa Tieliikelaitoksen suunnitteluyksikkö otti ilmalaserkeilauksen ensimmäisen kerran operatiiviseen käyttöön vuoden 1998<ref>{{Verkkoviite| osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk101/mk101_333_suominen.pdf |nimeke=Laserkeilaus helikoptereista suunnitteluhankkeilla |julkaisu= www.maankaytto.fi|viitattu= 2018-12-19}}</ref> syksyllä valtatie 1:n suunnitteluhankkeessa välillä Lohja-Suomusjärvi. Menetelmää kehitettiin eri projekteissa yhdessä ruotsalaisen Saab Surveyn (TopEye AB) kanssa tienrakentamisen suunnittelumittaustarkoitukseen. Varsinainen suuroperaatio oli Kerava-Lahti oikoratahanke<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk102/mk102_251_suominen.pdf |nimeke= Uusi rataosuus pitkästä aikaa rakenteille| julkaisu=www.maankaytto.fi| viitattu=2018-12-19}}</ref>, jonka suunnittelu alkoi vuonna 2001. Tämän jälkeen ilmasta käsin tehtävää laserkeilausta on käytetty mittauslähtötiedon keruumenetelmänä kaikissa isoissa tie- ja ratahankkeissa Suomessa.
[[Maanmittauslaitos]] otti menetelmän laajasti käyttöön maaston korkeusmittauksissa vuosina 2005–2008. Ensin selvitettiin tulvariskejä suurten jokien valuma-alueilla. Maanmittauslaitos tuottaa koko Suomen kolmiulotteista maastokarttaa, joka on kokonaan valmiina noin vuonna 2019. Tämä aineisto on vapaasti saatavilla nimellä [[Maankamara-karttapalvelu]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Heikki Viitanen|Otsikko=Suomi kolmiulotteisena|Selite=|Julkaisu=Tekniikan Maailma|Ajankohta=2015|Numero=7|Sivut=60–64|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Otavamedia|Tunniste=ISSN 0355-4287|Viitattu=2.4.2015}}</ref>
Maanmittauslaitoksen vuonna 2019 valmistuvan laserkeilausaineiston tarkkuus on puoli pistettä neliömetriä kohden. Vuonna 2020 alkavan tarkemman keilauksen tarkkuus on viisi pistettä neliömetriä kohden. Tarkimman aineiston käyttöä on rajoitettu turvallisuussyistä, mutta matalamman tarkkuuden versio on vapaasti saatavilla. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006287521.html?share=578f0e63198f8c73ab5d571a4ed21e52|nimeke=Suomen maasto kartoitetaan ja ilmakuvataan pian niin tarkasti, että Puolustusvoimat salaa osan aineistosta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-10-27|viitattu=2019-10-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Jo vuodesta 1997 on kuitenkin kokeiltu menetelmää esimerkiksi metsäinventointeihin, vaikkakin niiden operatiivinen mittaminen alkoikin vasta 2008–2010. Nykyään [[Metsäkeskus]] kerää metsävaratietoa [[Kaukokartoitus|kaukokartoituksen]] avulla. Keruujärjestelmä perustuu laserkeilaukseen, [[Ilmavalokuvaus|ilmakuvaukseen]], koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. Aiemmin vastaavat tiedot kerättiin silmävaraisesti maastossa arvioiden. Laserkeilauksella saadaan tehokkaasti tarkkaa, kolmiulotteista tietoa [[Puu|puuston]] ja [[Maasto|maaston]] rakenteesta. Lisäksi hyödynnetään ilmakuvia, esimerkiksi puulajien tunnistamisessa. Laserkeilaukset tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta ja ilmakuvaukset vastaavasti 6-7 kilometristä. Kaukokartoituksella inventoitavat alueet ovat suuria, metsäpinta-alaltaan noin 200 000 hehtaarin kokoisia. Vuosittain Metsäkeskus inventoi noin 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä, jolloin inventointikierto on kymmenen vuotta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-keruu|nimeke=Metsätiedon keruu {{!}} Metsäkeskus|julkaisu=www.metsakeskus.fi|viitattu=2019-07-14}}</ref>
| |||