Ero sivun ”Behmin koulu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Koulun perusti [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] Viipuriin muuttanut saksalaistaustainen teologi Karl Gottlieb Behm. Kaupungissa oli aikaisemmin 1840-luvulta saakka toiminut [[Peter Wilhelm Nokelin]]in sisäoppilaitos, joka kuitenkin suljettiin 1852. Behmin seuraavana vuonna perustama uusi koulu oli aluksi tarkoitettu lähinnä Viipurin [[Viipurin saksalaiset|saksankieliselle]] väestölle, mutta siitä tuli nopeasti suosittu myös suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisten keskuudessa. Hyvän maineen saavuttaneeseen kouluun saavuttiin pian opiskelemaan myös muualta Suomesta sekä [[Pietarinsaksalaiset|pietarin]]- ja [[Baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisten]] keskuudesta.<ref name=novosjolova>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.vbrg.ru/articles/istorija_vyborga/istorija_svjatykh_mest_vyborga/sorvali_muistojen_lehto/carl_gottlieb_behm_tunnettu_koulumies_/ | Nimeke= CARL GOTTLIEB BEHM, TUNNETTU KOULUMIES | Tekijä = Novosjolova, Zinaida | Julkaisija= Viipurin kaupunki | Ajankohta= 8.8.2008 | Viitattu= 8.6.2016}}</ref><ref name=terijoki>{{Verkkoviite | Osoite= http://terijoki.spb.ru/trk_terra.php?item=48&p=11 | Nimeke= Зинаида Новоселова. Карл Готлиб Бем | Julkaisija= Zelenogorskin kunta | Ajankohta= | Viitattu= 8.6.2016}}</ref>
 
Behm käytti oman koulunsa mallina [[ViroLiivinmaa]]n kuvernementin [[KaserahuVõru]]ssa ja Birkenruhissa, nykyisen [[VõruCēsis]]ssain Bērzainessa toimineita yleisiä kouluja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Schweitzer, Robert | Nimeke = Die Wiborger Deutschen | Sivu = 64–65 | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö | Tunniste = | www = http://aue-stiftung.org/sites/default/files/die_wiborger_deutschen.pdf}}</ref> Se sai myös pientä valtionavustusta, jota ei ennen 1870-lukua myönnetty kuin muutamalle yksityiselle oppilaitokselle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Salminen, Jari | Nimeke = Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys – Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920 | Sivu = 75 | Vuosi = 2002 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Tunniste = ISBN 952-10045-0-9 | www = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20009/alamaine.pdf?sequence=1}}</ref> Behmin koulussa pystyi suorittamaan klassis- tai reaalipainotteisen oppimäärän. Koulusta valmistuneet omasivat saksan lisäksi hyvät taidot myös venäjän kielessä, koska sen opiskeluun kiinnitettiin paljon enemmän huomiota, kuin yleisissä suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa.<ref name=novosjolova/> Myöhemmin opetuksen painopiste siirtyi yleisten humanististen aineiden sijasta kauppasivistykseen, minkä vuoksi koulusta tuli erityisen suosittu kauppias- ja liikemiesperheiden poikien keskuudessa.<ref name="digi.kansalliskirjasto.fi">{{Lehtiviite | Otsikko = Wiipurin wenäläisestä reaalikoulusta | Julkaisu = Wiipurin Sanomat | Ajankohta = 29.12.1893 | Numero = 302 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/604277#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>
 
Carl Gottlieb Behm kuoli jo kolme vuotta koulun perustamisen jälkeen, mutta hän onnistui luomaan sille niin vankan maineen, että oppilaitosta kutsuttiin toimintansa loppuun saakka Behmin nimellä.<ref name=novosjolova/> Hänen kuolemansa aikaan koulussa oli noin 80 oppilasta, joista kymmenkunta oli suomalaisia ja loput Pietarista.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Wiborg. Dödsfall | Julkaisu = Wiborg | Ajankohta = 3.7.1857 | Numero = 51 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/466012#?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> Myös myöhemmin oppilasmäärä pysyi samoissa lukumäärissä, esimerkiksi lukuvuonna 1862–1863 koulussa oli 85 oppilasta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Maaseuduilta. Hiippakunnan sanomia | Julkaisu = Suomen Julkisia Sanomia | Ajankohta = 22.2.1864 | Numero = 15 | Sivut = 5 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455531#?page=5 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>