Ero sivun ”Lännenelokuva” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Amerikan lännenelokuvat: Lisätty kursivointi elokuvan nimeen.
→‎Amerikan lännenelokuvat: Lisätty esimerkkeihin Hurja joukko + Dollaritrilogia.
Rivi 25:
 
[[Tiedosto:Howard Hawks'Rio Bravo trailer (26).jpg|thumb|Näyttelijä [[John Wayne]] on yksi tunnetuimmista lännenelokuvien sankareista. Kuva elokuvasta ''[[Rio Bravo]]''.]]
Eeppisen lännenelokuvan kultakautta olivat 1940- ja 1950-luvut. Silloin merkittävät ohjaajat kuten John Ford, [[Howard Hawks]], [[Anthony Mann]], [[Michael Curtiz]], [[Fritz Lang]], [[William A. Wellman]] ja [[King Vidor]] ohjasivat useita laadukkaita lännenelokuvia, joissa näkyvät laaja taiteellinen itseilmaisu ja aiempaa vahvempi historiallinen realismi. 1950-luvun lännenelokuvissa käsitellään hienostuneella otteella monenlaisia teemoja, ja niiden päähahmot ovat aiempaa moniulotteisempia. 1960-luvulla psykologian ja motivaation korostaminen jatkuivat lännenelokuvassa, mutta siihen tuli myös suorasti kuvattua väkivaltaa (esim. [[Sam Peckinpah|Sam Peckinpahin]] ohjaama ''[[Hurja joukko]]''). Menestyneimpiä italialaisten elokuvatudioiden 1960-luvulla tuottamia niin sanottuja [[spagettiwestern]]eitä ovat [[Sergio Leone]]n ohjaamat ja [[Clint Eastwood]]in tähdittämät elokuvat (ks. [[dollaritrilogia]]).<ref name="eb" />
 
[[Intiaanit]] nähtiin lännenelokuvissa aina 1950-luvulle asti lähes pelkästään uhkana, kasvottomana esteenä valkoisen miehen kulttuurin voittokululle. Heitä tyypillisesti väheksyttiin, ei niinkään halveksuttu. Intiaanit alettiin nähdä uudella tavalla 1960-luvulta alkaen. Heitä romantisoitiin edelleen, mutta heitä alettiin käsitellä tasapuolisesti valkoisiin nähden.<ref>Avola 2017. s. 111–124.</ref> Intiaaneihin myötätuntoisesti suhtautuva elokuva on esimerkiksi [[Arthur Penn]]in ''[[Pieni suuri mies]]'' (1970).<ref name="eb" />