Ero sivun ”Kulttuurivallankumous” versioiden välillä

 

Samaan aikaan punakaartien väkivallan kanssa poliittinen puhdistus eteni ylimpään puoluejohtoon. Tärkeimmät uhrit olivat Maon suunnitelman mukaisesti presidentti Liu Shaoqi ja puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping, jotka joutuivat lokakuussa 1966 ensi kerran punakaartilaisten hyökkäyksen kohteeksi.<ref name="KKH184">Paltemaa & Vuori 2012, s. 184–186.</ref> Kumpaakaan heistä ei tosin erotettu puolueen politbyroosta, mutta heidän asemansa laski merkittävästi. Joulupäivänä 1966 yli 3&nbsp;000 pekingiläistä opiskelijaa osoitti mieltään Liuta ja Dengiä vastaan syyttäen heitä revisionismista.<ref name="Kastari150">Kastari 2001, s. 150–152.</ref> Hyökkääjien joukossa olivat jopa Liun oma poika ja tytär. Liuta pidettiin tammikuusta 1967 alkaen vankina ja ulkomaailmasta eristettynä.<ref name="KKH184" /> Täysin avoimesti häntä alettiin parjata lehdistössä huhtikuusta 1967 alkaen.<ref name="Kastari150" /> Liu muun muassa raahattiin kotoaan ja pakotettiin tekemään itsekritiikki julkisella paikalla. Silminnäkijät kertoivat hänen yrittäneen itsemurhaa. Lisäksi Liun lapset pahoinpideltiin ja hänen vaimoaan [[Wang Guangmei]]ta nöyryytettiin pakottamalla hänet pukeutumaan kapitalistia parodioivaan [[qipao]]on. Dengiä nöyryytettiin julkisilla buuauksilla ja herjaavilla seinälehdillä. Lisäksi punakaartilaiset pudottivat hänen poikansa alas korkealta kerrostalon ikkunasta sillä seurauksella, että poika halvaantui loppuiäkseen.

 

===Vanhan hävitys===