Ero sivun ”Napoleon I” versioiden välillä

| allekirjoitus = [[Tiedosto:Napoleonin nimikirjoitus.png|180px]]

}}

 

==Nuoruus ja sotilasuran alku==

Napoleon syntyi [[Ajaccio]]n kaupungissa [[Korsika]]n saarella vuoden kuluttua siitä, kun [[Genovan tasavalta]] oli myynyt [[Korsika]]n Ranskalle velanmaksuna. Hänen alkuperäinen nimensä oli Napoleone (Nabullione) Buonaparte, mutta hän vaihtoi sen ranskalaisemmalta kuulostavaan Napoléon Bonaparteen vuonna 1796. Nimi Nabullione oli ollut myös hänen sedällään sekä vuonna 1765 kuolleella veljellään.<ref name="Napoleon2.2">Lindqvist s. 13–23</ref>

 

 

Napoleonin vanhemmat kuuluivat alhaisaateliseen sukuun. Hänen isänsä, italialaissyntyinen asianajaja Carlo Buonaparte, nimitettiin 1778 [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] hoviin, jossa hän vietti useita vuosia. Napoleonin äiti Letizia Ramolino kylvetti kahdeksaa lastaan joka toinen päivä (normaalisti yläluokkakaan ei kylpenyt kuin ehkä noin kerran kuussa). Napoleonin perheessä vallitsi kova kuri ja nuori Napoleon saikin usein selkäänsä.<ref name="Napoleon2.2" /> Viisivuotiaana Napoleonia alettiin opettaa nunnien pitämässä tyttökoulussa, joka oli avoin myös pojille.<ref name="Napoleon2.2" /> Muutamaa vuotta myöhemmin pojan kasvatus uskottiin abbé Reccolle, joka opetti Napoleonin lukemaan ja kirjoittamaan [[Italian kieli|italiaa]].

 

== Ylipäällikkönä Italiassa ==

 

Napoleon sai komennettavakseen huonosti varustetun armeijan, jolla oli pulaa niin tykeistä kuin hevosistakin. Hän päätti kuitenkin tyytyä tähän. Hän halusi saada joukot tiukasti hallintaansa ja myöhemmin Saint Helenalla ollessaan, kertoi pitäneensä heille seuraavanlaisen puheen:

== Vallankaappaus ==

{{Pääartikkeli|[[Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus]]}}

 

Ranskaan palattuaan Napoleon pelkäsi, että kansa syyttäisi häntä Egyptin sotaretken epäonnistumisesta. Kansa kuitenkin otti hänet vastaan riemusaatossa valtakunnan pelastajana, sillä Egyptin sotaretken aikana Ranska oli ollut uhatummassa asemassa kuin koskaan [[Ranskan suuri vallankumous|suuren vallankumouksen]] jälkeen.

 

=== Taistelu Ranskasta ja karkotus Elballe ===

 

Palattuaan Venäjältä Napoleon kokosi nopeasti uuden armeijan Venäjällä menetetyn tilalle. Tämä armeija koostui kuitenkin paljolti kokemattomista sotilaista, eikä ollut yhtä tehokas kuin ''La Grande Armée'' oli ollut. Ranska ei ollut koskaan Napoleonin keisariajalla ollut yhtä heikko. Euroopan valtiot eivät olleet kuitenkaan vielä valmiita hyökkäämään yhdessä, koska historialliset keskinäiset erimielisyydet pidättelivät armeijoita. Itävalta ja Preussi epäilivät Venäjän aikeita edetä niin syvälle Euroopan sydämeen kuin Ranskaan, kun taas Venäjän tsaari Aleksanteri I halusi päästä kostamaan Moskovan palon, mutta hänen kenraalinsa pidättelivät tätä. Itävalta epäili Preussin aikeita ja pelkäsi sen pyrkivän hankkimaan koko Saksan alueen itselleen ja kasvattamaan vaikutusvaltaansa huomattavasti. Preussin komentaja oli jo valmis marssimaan Pariisiin, mutta kuningas kieltäytyi. Myös Britannia epäröi, sillä nykyinen tilanne oli sille uutta. Jo keskiajalta asti se oli yllyttänyt muita Euroopan maita toisiaan vastaan, mutta nyt se oli liitossa entisten vihollistensa kanssa. Ratkaisuna epätietoisuuteen liittoutuneet päättivät tarjota Napoleonille rauhaa [[1813]]. Rauhassa Ranska olisi vetäytynyt ”luonnollisille rajoilleen”, jolloin maa olisi joutunut luovuttamaan kaikki hankkimansa valloitukset lukuun ottamatta Belgiaa ja joitain rippeitä [[Alpit|Alpeilla]]. Liittoutuneet olettivat Napoleonin kieltäytyvän, jolloin nämä saisivat loistavan syyn hyökätä. Napoleon suostui ehtoihin. Uusi käänne sekoitti liittoutuneiden suunnitelmat ja ne vetivät tarjouksensa pois.

==Karkotus Saint Helenalle ja kuolema==

{{Pääartikkeli|[[Napoleonin kuolema]]}}

 

Napoleonin vangitsijat veivät hänet maanpakoon [[Saint Helena]]n saarelle, 2&nbsp;800 kilometrin päähän [[Guineanlahti|Guineanlahden]] rannikosta 15. syyskuuta 1815 lähtien, jossa häntä vartioi 2&nbsp;000 miestä ja kaksi sotalaivaa, jotka kiersivät saarta kellon ympäri. Saarella hän oli pelkkä vanki, toisin kuin Elballa, jossa hän oli ollut keisari. Siellä hän kirjoitti muistelmansa ja testamenttinsa kritisoiden vangitsijoitaan. Napoleon kuoli 5. toukokuuta 1821.

Napoleonin kamaripalvelijan [[Louis Marchand]]in päiväkirjat julkaistiin 1955. Niistä pääteltiin, että Napoleon olisi myrkytetty [[arsenikki|arsenikilla]]. Vuonna 2001 Napoleonin hiuksista otetussa näytteessä mitattiin 73 kertaa normaalia suurempi määrä arsenikkia. Arsenikkia käytettiin kuitenkin tuolloin yleisesti tapeteissa, maaleissa ja jopa lääkkeissä ennen antibioottien keksimistä.

 

 

Napoleon söi paljon suolassa säilöttyjä elintarvikkeita ja vähän hedelmiä sekä vihanneksia, mikä osaltaan oli heikentämässä hänen terveyttään. {{lähde|2.12.2016}}

 

== Napoleonin vaikutus maailmanhistoriaan ==

 

Napoleonin vaikutus maailmanhistoriaan on valtaisa. Hänen sotansa, päätöksensä ja taistelunsa vaikuttavat yhä eri osiin [[Eurooppa]]a, [[Amerikka]]a ja [[Aasia]]a. Hänen vahvistamansa lakikokoelma ([[Code Civil]], joka tunnetaan myös nimellä ''Code Napoléon''), on tärkeänä osana monien maiden lainsäädäntöä, jopa [[Japani]]ssa saakka.<ref name="Napoleon2.1">Lindqvist s. 9–11</ref>

==Avioliitot==

[[Kuva:Emprjose.jpg|thumb|Napoleonin ensimmäinen vaimo [[Joséphine de Beauharnais]].]]

Napoleon oli naimisissa kahdesti. Ensin [[Joséphine de Beauharnais]]'n kanssa, jonka hän myöhemmin kruunasi keisarinnaksi. Ennen avioliittoa Joséphine oli ollut suosittu seurapiirinainen, eikä Napoleon ollut hänen ainoa rakastettunsa.<ref name="Napoleon1.6">Kansojen historia osa 18 s. 13–15</ref> Josephinen päätös naida silloinen kenraali Napoleon ei johtunut rakkaudesta,<ref name="Napoleon1.6" /> vaan huolellisesta harkinnasta. Joséphine ei ollut enää aivan nuori ja hänen oli ajateltava tulevaisuuttaan. Siksi hän meni naimisiin Napoleonin kanssa toivoen tämän voivan pitää huolta perheestään. Myös Napoleon hyötyi liitosta, sillä naimalla suositun seurapiirittären hän pääsi heti seurapiireihin ja lähemmäs direktiohallitusta.<ref name="Napoleon1.6" /> Napoleonin ja Joséphinen liitosta ei kuitenkaan syntynyt tarvittavaa kruununperijää, minkä vuoksi se päättyi lopulta avioeroon. Napoleon oli jo useasti suunnitellut eroavansa vaimostaan muun muassa tämän syrjähyppyjen vuoksi,<ref name="Napoleon1.6" /> mutta oli kuitenkin pysynyt liitossa. Joséphine osasi johdatella Napoleonia itselleen suotuisalla tavalla. Valtakunta kaipasi kuitenkin kruununperijää ja lopulta Napoleon päätti erota vaimostaan.

 

 

== Marsalkat ==

Napoleonilla oli useita kuuluisia marsalkoita:

* [[Jean Lannes]]