Ero sivun ”Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teksiä ja lähteitä
Rivi 22:
| huomautus =
}}
[[FileTiedosto:Barış Pınarı Hârekatı sonrası Resulayn (Serêkanî) bombalanıyor.jpg|thumb|right|300px|Turkki aloitti [[kurdit|kurdien]] vastaisen hyökkäyksensä ilmaiskuilla ja tykistökeskityksin.]]
[[FileTiedosto:Changing frontlines of the Turkish offensive in Rojava, 2019.gif|thumb|right|300px|Hyökkäyksen alku kartalla.]]
[[FileTiedosto:Turkish Soldiers at entrance Rasl al Ayn.jpg|thumb|right|300px|Turkkilaisa sotilaita Ras al Aynissä.|linkki=Special:FilePath/Turkish_Soldiers_at_entrance_Rasl_al_Ayn.jpg]]
 
'''Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019''' (koodinimi "Operaatio rauhanlähde") on käynnissä oleva [[Turkki|Turkin]] sotilasoperaatio Syyriassa, Se tähtää [[PKK|kurdikapinallisia]] vastaan suunnatun turvavyöhykeen perustamiseen Pohjois-Syyriaan.
Tarkoitus on myös perustaa [[Syyria|Syyriasta]] Turkkiin tulleille pakolaisille oleskelualue<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11013802]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11012888|nimeke=Tämän tiedämme nyt Turkin hyökkäyksestä – mitkä ovat osapuolten voimasuhteet, horjuttaako Trumpin vetäytymispäätös Yhdysvaltojen asemaa?|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. [[Kurdit]] ovat kapinoineet Turkissa maan hallintoa vastaan. Turkin mukaan Syyrian kurdit tukevat Turkin kurdeja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11013802|nimeke=Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Turkki aloitti hyökkäyksen, kun Yhdysvallat deaktivoi ja/tai veti joukkonsa pois Pohjois-Syyriasta.
Raskaiden aseiden tukema maajoukkojen hyökkäys eteni hyvin. Se ajoi yli 100000 kurdia pakoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11018197|nimeke=Sadattuhannet Syyrian kurdit joutuvat pakenemaan Turkin hyökkäystä – "meillä ei ole paikkaa, minne mennä", "lapsillamme ei ole ruokaa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Sen pelättiin luovan edellytyksiä Isisin terrorismille, koska hyökkäyksen takia vangittuja Isis-taistelijoita pakeni<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11018232|nimeke=Kurdit: Lähes 800 Isis-taistelijoiden perheenjäsentä on paennut Ain Issan leiriltä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Presidentti Trumpin määräämää Yhdysvaltain vetäytymistä ja Turkin hyökkäystä kritisoitiin maailmalla hyvin laajalti,. Yhdysvallat ja muut ulkomaat sopivat Turkin kanssa 5 päivän tulitauosta ja aseistettujen kurdijoukkojen vetäytymisestä yli 30 km päähän rajasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11025801|nimeke=Yhdysvaltain varapresidentti: Väkivalta loppuu – Turkki hyväksyi viiden päivän tulitauon Syyriaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Turkki jatkoi silti operaatiotaan pyrkien puhdistamaan suojavyöhykkeeksi aikomaansa aluetta kurditaistelijoista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11026097|nimeke=Turkin lupaama tulitauko repeili – Turkki aikoo jatkaa hyökkäystä tiistaina|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
yli 30 km päähän rajasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11025801|nimeke=Yhdysvaltain varapresidentti: Väkivalta loppuu – Turkki hyväksyi viiden päivän tulitauon Syyriaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Turkki jatkoi silti operaatiotaan pyrkien puhdistamaan suojavyöhykkeeksi aikomaansa aluetta kurditaistelijoista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11026097|nimeke=Turkin lupaama tulitauko repeili – Turkki aikoo jatkaa hyökkäystä tiistaina|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
== Tausta ==
Rivi 46 ⟶ 45:
9. lokakuuta 2019 Turkin armeija aloitti ilmaiskut ja tykistöktulituksen. Varhain seuravaana päivänä alkoi itse päähyökkäys. Hyökkäyksessä oli mukana myös syyrialaisia SNA:n islamistikapinallisia.
Näissä oli mm entisiä al-Nusran rintaman jäseniä, jotka eivät osallistuneet Isisn vastaiseen taisteluun aiemmin<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Ahrar al-Sharqiya|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2019-10-18|www=https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Ahrar_al-Sharqiya&oldid=921822684|Kieli=en}}</ref>. Turkin joukoilla oli selvä ylivoima, koska Rojavan kurdeilla oli lähinnä vain keveitä aseita.Turkin joukot menettivät muutaman ensimmäisen hyökkäyspäivän aikana vain yhden sotilaan, mutta kurdit yli 100 kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina. Siiviiliuhreja tuli noin 50 viiden ensimmäisen päivän aikana<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11018512|nimeke=Syyrian armeija ottanut haltuunsa useita kaupunkeja kurdialueella – Erdoğan ei usko ongelmiin vaan luottaa Venäjään|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11018512 t/]. Turkin ja kurdien tulitus osui myös siviileihin. Turkin puolella oli myös syyrialaisia islamistitaistelijoita. Kurdit syyttivät näitä siviilien tappamisesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11017632|nimeke=Turkin hyökkäys Syyriaan: Saksa jäädytti asevientiluvat Turkkiin, kurdit syyttävät Turkin liittolaisia siviilien tappamisesta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Turkin tukemat [[Ahrar al-Sharqiya]]n islamistitaistelijat teloittivat kurdien puoluejohtaja [[Hevrin Khalaf|Hevrin Khalafin]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006274171.html?share=2abe0219b6cf263068c9aee1082bfb68|nimeke=Puoluejohtaja Hevrin Khalaf surmattiin teloitustyyliin Syyriassa, tapaus voi YK:n mukaan olla sotarikos|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-10-15|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Washington Postin mukaan Turkin armeija ampui pelotustarkoituksessa tykistöllä myös amerikkalaisjoukkojen lähelle tarkoituksella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006271415.html|nimeke=Lähteet Washington Postille: Turkki ampui tarkoituksella kohti amerikkalaisjoukkoja – tilanne vakavampi kuin julkisuuteen kerrottiin|tekijä=Riika Nykänen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-10-13|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006270425.html|nimeke=Pentagon: Turkki ampui Syyriassa kohti amerikkalaisjoukkoja|tekijä=IS–Reuters|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-10-12|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Syyrian hallitus päätti 13. lokakuuta lähettää armeijansa Turkin armeijaa vastaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11018512|nimeke=Uutistoimistot: Syyria siirtää joukkojaan pohjoiseen vastatakseen Turkin hyökkäykseen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kurdien SDF pyrki neuvottelemaan edes jonkinlaisen sopimuksen Syyrian hallinnon kanssa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006271800.html|nimeke=Syyrian valtionmedia: Syyrian armeija siirtää joukkoja pohjoiseen kohtaamaan Turkin armeijan|tekijä=Ina Kauppinen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-10-13|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Yhdysvallat veti käytännössä kaikki joukkonsa pois 14. lokakuuta. Yhdysvallat vaati Turkkia lopettamaan hyökkäyksensä. Erdogan sanoi, ettei maa lopeta hyökkäystään, ennen kuin turvavyöhyke on perustettu.
16. päivään mennessä 30000 kurdisiviiliä oli paennut, ja 70 siviiliä kuollut<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11023013 Erdoğan lupaa Turkin operaation loppuvan, jos kurdit hylkäävät alueen Pohjois-Syyriassa – tapaa sittenkin Yhdysvaltain varapresidentin]</ref>. Yhdysvallat ja muut ulkovallat neuvottelivat 17. lokakuuta viiden päiväntulitauonpäivän tulitauon. Tulitauon tarkoitus oli Turkin mukaan antaa "terroristijärjestölle aikaa poistua turva-alueelta". Tulitaukoa rikottiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/turkki-ja-kurdit-syyttelevat-toisiaan-tulitauon-rikkomisesta/|nimeke=Turkki ja kurdit syyttelevät toisiaan tulitauon rikkomisesta|tekijä=Perttu Koistinen|ajankohta=2019-10-19|viitattu=2019-10-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Turkki jatkoi sotatoimia, eivätkä kurdijoukot vetäytyneet sovitusti. Syyrian armeijan yksiköitä saapui lisää kurdialueelle. Venäjän ja Turkin välillä sovittiinj Syrlilimuyhteisistä partioista, jotka varmistavat kurditaistelijoiden vetäytymisen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11031230|nimeke=Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Turkki voi jatkaa operaatiotaan "turvallisuusvyöhykkeellä" Syyriassa – Venäjä ja Turkki suunnittelevat yhteisiä partioita|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kurdijoukot vetäytyivät pois 30 km rajavyöhykkeeltä.
 
== Seuraukset ==
Kurdit, monet amerikkalaiset viiramiehet ja ihmiset muualla maailmassa syyttivät Trumpia kurdien hylkäämisestä ja jättämisestä Turkin armeijan armoille<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11009376|nimeke=Presidentti Trumpille arvosteluryöppy Syyria-päätöksestä: ”Katastrofaalinen virhe”, ”Kurdien pettäminen ja kuolemaan jättäminen”|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Saksa ja Ranska jäädyttivät asevientisnä Turkkiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/444a92b1-782d-499f-ac06-11e59d9c23d7|nimeke=Ranska liittyy Saksan seuraan – jäädyttää asevientinsä Turkkiin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-10-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. EU tuomitsi Turkin hyökkäyksen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11019768|nimeke=EU tuomitsee Turkin hyökkäyksen Syyriaan – asevientikiellosta ei sopua|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-10-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.