|
==Historia==
Kurdit olettivat, että he saavat oman itsenäisen valtion ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun eurooppalaiset piirsivät Lähi-Idän uudet rajat mutta Turkin johtaja [[Kemal Atatürk]] otti suurimman osan alueesta hallintaansa ja aloitti joukkoteloituksia kurdien asuttamilla alueilla.<ref name="BBC1"/> Kesäkuussa 1934 hyväksytty laki 2510 jakoi Turkin alueet kolmeen ryhmään: ”(1) alueisiin, jotka varataan turkkilaisen kulttuurienkulttuurin omaavien henkilöiden asuinalueeksi; (2) alueisiin, joille ei-turkkilaista kulttuuria edustavat ihmiset voidaan siirtää sopeuttamiseksi turkkilaiseen kulttuuriin; (3) täydellisesti evakuoitaviin alueisiin.” Kurdikulttuuria ryhdyttiin turkkilaistamaan, eikä kurdien olemassaoloa tunnustettu. Vuonna 1936 armeija valtasi Dersimin kurdialueen ja murhasi 40 000 ihmistä.<ref name="Sosialistiliitto.Lännen.Likainen.Sota">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071016061647/http://www.sosialistiliitto.org/nettik/kurdistan/kurdistan_teksti.html | Nimeke = Kurdistan: Lännen likainen sota | Tekijä = Arrowsmith, Mike | Ajankohta = elokuu 2000 | Julkaisu = Sosialistinen julkaisu | Viitattu = 25.11.2018}}</ref> Turkin hallitus kutsui kurdeja pitkään "vuoristoturkkilaisiksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160304133526/http://www.washingtonpost.com/wp-srv/inatl/daily/feb99/kurdprofile.htm | Nimeke = Who Are the Kurds? | Julkaisu = The Washington Post | Viitattu = 25.11.2018 {{en}}}}</ref> Kurdien alue oli vuoteen 1966 asti suljettua sotilasaluetta.{{lähde}}
[[Tiedosto:PKK-Conflict-de.png|pienoiskuva|300px|Keltaisella merkitty kurdialue. Punaiset linjat ja räjähdyssymbolit ovat Turkin asevoimien pommituslentoja Irakiin, PKK:ta vastaan.]]
Vuonna 1978 [[Abdullah Öcalan]] perusti opiskelutoveriensa kanssa Kurdistanin työväenpuolue PKK:n ja 1980-luvulla alkoi kurdien aseellinen 'kansannousu' Öcalanin johdolla. PKK:n toimintaan ovat kuuluneet sissi-iskut Turkin armeijaa vastaan ja konfliktissa on kuollut yli 50 000 ihmistä.<ref name="Sosialistiliitto.Lännen.Likainen.Sota"/> PKK järjesti vuodesta 1978 sissi-iskuja, sabotaasia, väijytyksiä, mellakoita ja mielenoituksiamielenosoituksia Turkkia vastaan. PKK toimi myös niitä kurdeja vastaan jotka eivät suostuneet toimimaan sen kanssa yhteistyössä, tai tukivat hallitusta.
Vuonna 1984 PKK alkoi toimia tehokkaammin järjestäen sissi-iskuja ja itsemurhapommituksia armeijan ja poliisien kohteita vastaan. Hallituksen sotilaita, poliiseja, viranomaisia ja PKK:ta vastustavia kurdijohtajia kidnapattiin ja surmattiin. Sabotaasiteot jatkuivat, ja PKK sieppasi myös turisteja mutta vapautti heitä myöhemmin. PKK toimi 1980- ja 90-luvuilla yleensä Turkissa, mutta joskus myös Irakissa ja Iranissa. Hallitus vastasi monin toimin: vuonna 1982 perustuslaissa kiellettiin separatismi, vuodesta 1983 julistettiin kurdialueille poikkeustila, vuodesta 1985 perustettiin kyläkaarteja ja kurdin kieli kiellettiin laissa.<ref name="refworld.org.Vienna.Final Report">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.refworld.org/docid/402d0a242.html | Nimeke = Turkey: 6th European Country of Origin Information Seminar, Vienna, 13-14 November 2000, Final Report | Ajankohta = 1.5.2001 | Julkaisu = Austrian Centre for Country of Origin and Asylum Research and Documentation (ACCORD) / refworld.org | Viitattu = 25.11.2018 {{en}}}}</ref> Vielä vuoteen 1991 asti kurdin kielen käyttö oli kokonaan kielletty vankeuden uhalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160424043456/http://usefoundation.org/view/869 | Nimeke = Turkey, Language Research, 4. Minority groups: To what extent are minority groups in this country disadvantaged by their language? | Julkaisu = U.S. English Foundation Research | Viitattu = 25.11.2018 {{en}}}}</ref>
PKK muutti toimintatapojaan ja ideologiaansa 80-luvun lopusta alkaen. PKK ei enää hyökännyt pelkästään kurdialuidenkurdialueiden sotilas- ja poliisikohteisiin vaan myös turkkilaisalueisiin. 1990-luvun alussa Turkin hallituksen PKK:n pois kitkemiseksi tekemä väkivalta oli pahimmillaan. Hallituksen palkkaamat kuolemanpartiot tappoivat kurdien asiaa ajaneita toimittajia ja aktivisteja. Poliisi kidutti kurdeja ja niitä tukevia aktivisteja.<ref name="refworld.org.Vienna.Final Report"/> Hallituksen joukot hävittivät tuhansia kurdikyliä pakkosiirtäen kurdeja niistä pois.<ref name="IbrahimGürbey2000">{{Kirjaviite | Tekijä = Ibrahim, Ferhad & Gürbey, Gülistan | Nimeke = The Kurdish Conflict in Turkey: Obstacles and Chances for Peace and Democracy | Sivut = 7– | www = https://books.google.com/books?id=3kgierPu_7EC&pg=PA7 | Vuosi = 2000 | Julkaisija = LIT Verlag Münster | ISBN = 978-3-8258-4744-9}} {{en}}</ref>
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA ja Turkin tiedustelupalvelu kaappasivat Öcalanin vuonna 1999 Kenian Nairobista, jossa hän oli piilotellut Kreikan suurlähetystön suojissa. Öcalan tuomittiin kuolemaan maanpetturuudesta ja terrorismista, mutta Turkin lakkautettua kuolemantuomion Öcalanin tuomio muuttui elinkautiseksi vankeudeksi. Myöhemmin selvisi, että CIA oli asettanut ehdoksi Öcalanin pidätyksestä "kuolemantuomion lakkauttamista kokonaan Turkissa". Kun Öcalan pidätettiin, PKK julisti virallisesti yksipuolisen tulitauon, mikä ei täysin lopettanut Turkin armeijan toimia kurdeja vastaan. Turkin armeija hyökkäsi vuonna 1999 Irakiin vetäytyviä kurditaistelijoita vastaan. Öcalanin pidätyksen jälkeen monet Turkkilaiset sanomalehdet ja televisiokanavat ilmoittivat PKKn hävinneen lopullisesti.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hurriyet.com.tr/gundem/pkk-basladigi-yerde-bitti-39141459 | Nimeke = PKK başladığı yerde bitti | Tekijä = | Julkaisu = Hurriyet | Ajankohta = 21.03.2000 | Viitattu = 25.11.2018 {{tr}}}}</ref> Kunnes vuonna 2004 Murat Karayılanin johtama PKK:n aseellinen siipi, HPG (Kansan puolustusjoukot, ent. ARGK) julisti kuitenkin lopettavansa yksipuolisen tulitauon, jota se oli pitänyt yllä Öcalanin kiinnijäämisestä lähtien ja ilmoitti PKK:n jatkavan toimintansa.
Vuodesta 2004 lähtien PKK:ta on johtanut [[Murat Karayilan]]. Hänen aikanaan PKK aloitti sissitoiminnasissitoiminnan uudestaan. 2006 monen pommi-iskun tekijäksi epäiltiin PKK:sta eronnutta TAK ryhmää. 7. lokakuuta 2007 PKK:laiset väijyttivät ja tappoivat 15 erikoisjoukon sotilasta ja haavoittivat kolmea. Isku oli verisin PKK:n tekemistä 90-luvun jälkeen. Vuonna 2008 Turkin armeija teki Irakin puolelle ilmaiskuin ja maajoukoin "operaatio Auringon" kyeten tappamaan kymmeniä sissejä. Vuonna 2009 Turkissa alkoi ensimmäinen kurdinkielinen televisiokanava ja pääministeri Erdogan tarjosi kurdeille joitain myönnytyksiä kuten kylien nimien palautamisen kurdinkielisiksi. Samalla PKK aloitti 6. tulitaukonsa. Kuudes tulitauko loppui, kun hallitus kielsi ja hajotti pidätyksin kurdien vaaleissa samana vuonna voittaneen DTP puolueen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20150413082647/http://www.ntv.com.tr/arsiv/id/25030653/ | Nimeke = DTP kapatıldı | Ajankohta = 11.12. 2009 | Julkaisu = ntvmsnbc | Viitattu = 25.11.2018 {{tr}}}}</ref>
PKK on vuodesta 2004 aktivoinut toimintaansa Iranissa, missä se toimii iranilaisen siipensä PJAK:n (myös Pejak) nimissä. Turkki epäilee, että Yhdysvallat tukisi PKK:ta salaisesti. Yhdysvaltalainen yksityinen turvallisuusalan yritys Xe (Blackwater) oli myöntänyt myyneensä PJAK:ille aseita. Xe:ta (Blackwater) ei kuitenkaan voitu tuomita, koska PKK:n aseellinen siipi PJAK ei ollut terroristijärjestöjen listassa. Arvioiden mukaan Turkki on kuluttanut yli 300 miljardia dollaria PKK:n vastaiseen sotaan, Turkin armeijan mukaan 800 miljardia dollaria. Vuonna 2010 PKK:lla oli yli 11 000 jäsentä ja sen vuositulot olivat yli 760 miljoonaa euroa. PKK:lla on Turkissa yli 5 miljoonaa tukijaa ja Euroopassa lähes miljoonaa tukijaa (arvioitu).<ref name="Sosialistiliitto.Lännen.Likainen.Sota"/> Kesällä 2011 PKK laajensi toimintansa täysimittaiseksi sodaksi, ensi kertaa sitten 90-luvun.{{lähde}}
|
