Ero sivun ”Vanhainkoti” versioiden välillä

'''Vanhainkoti''' tai '''hoivakoti''' tai '''tehostetun palveluasumisen yksikkö''' on [[palvelu]]<nowiki/>laitos, joka tarjoaa hoitopalveluita sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotona tai [[palvelutalo]]ssa. Hoivakodin toiminta on laitoshoitoa, mutta toiminnan tavoitteena on luoda mahdollisimman ”[[koti|kodinomaiset]]” olosuhteet.

Suomessa hoivakotipalveluita tuotetaan sekä julkisesti, että yksityisesti ostopalveluina. [[Koukkuniemen vanhainkoti]] [[Tampere]]ella on esimerkki julkisesta suuresta hoivakotiyksiköstä. Koukkuniemen hoivakodissa on 23 osastoa, joilla asukkaat asuvat 1–2 hengen huoneissa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.tampere.fi/koukkuniemi |nimeke= Koukkuniemen vanhainkoti -| julkaisija= Tampereen kaupunki|viitattu=29.1.2019}}</ref>

Kolme eniten hoivakotiyksikköjä Suomessa omistavaa yksityistä yritystä olivat vuonna 2019 [[Attendo]], [[Esperi]] ja [[Mehiläinen (yritys)|Mehiläinen]].<ref name = hoiva19>{{verkkoviite|nimeke=Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10618334|viitattu=29.1.2019}}</ref> Kaikkien näiden kolmen yksityisen suurimman toimijan toiminnassa havaittiin muun muassa hoitajamitoituksen riittämättömyydestä johtuvia puutteita [[Yle]]n selvityksessä tammikuussa 2019.<ref name = 3ongelma>{{verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10619529|nimeke=Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin|viitattu=29.1.2019}}</ref> Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan julkisen puolen hoivakodeista tehdään selvästi vähemmän toiminnan ongelmiin liittyviä ilmoituksia.<ref name = julki19>{{verkkoviite|nimeke= Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10620131|viitattu=29.1.2019}}</ref>

Muissa [[pohjoismaat|pohjoismaissa]] vanhusten palveluihin käytetään selvästi enemmän rahaa mitäkuin Suomessa, ja Suomen vanhuspalvelutvanhuspalveluissa ovaton pitkään toimineetollut resurssivajeessaliian vähän työntekijöitä. [[Jyväskylän yliopisto]]n yhteiskuntapolitiikan professori [[Teppo Kröger]]in mukaan Suomen nostaminen pohjoismaidenmuiden Pohjoismaiden keskitasolle vaatisi noin miljardin euron lisäpanostuksen vanhuspalveluihin.<ref name = "kroger">{{verkkoviite|nimeke=Huippututkija: miljardi euroa lisää vuodessa nostaisi Suomen vanhushuollon Pohjoismaiselle keskitasolle|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10618988|viitattu=30.1.2019}}</ref>

Hoitajien määrän kirjaamisesta lakiin käytiin [[Eduskuntavaalit 2019|eduskuntavaalien 2019]] alla laajaa poliittista keskustelua, ja kaikki oppositiopuolueet vaativat aluksi lakiin kirjattavaksi mitoitusta 0,7:n hoitajanhoitajaa mitoitustaasukasta lakiinkohti. Tähän asti käytössä oli ollut vain minimisuositus toimijoille, mutta ei velvoitetta. Melko pian tämän jälkeen myös hallituspuolueet [[Sininen tulevaisuus|siniset]] ja [[Suomen Keskusta|keskusta]] muuttivat aiempaa kielteistä linjaustaan ja ryhtyivät tukemaan kirjausta lakiin. AiemminNoin viikkoa muita puolueita myöhemmin kirjausta julkisuudessa vastustanut kolmas hallituspuolue [[Kansallinen Kokoomus|kokoomus]], noinmuutti viikkoa muita puolueita myöhemminkantaansa, myös vaihtoi kantaansa jolloin kaikki eduskuntapuolueet olivat lopulta valmiita kirjaamaan sitovan hoitajamitoituksen lakiin. Tosin kokoomuksen kanta juuri 0,7-hoitajamitoitukseen, tai ylipäätään sitovaan lukuun jäi vielä epäselväksi myöhempien ulostulojen valossa. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) ilmoitti 5. helmikuuta 2019 laittavansa käyntiin lainvalmistelutyön muutoksesta, mutta arvioi, ettäettei eduskunta ei ehtisi päättää asiasta enää samalla vaalikaudella ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.<ref name = "hesarilaaja"/><ref name = "myoskok">{{verkkoviite | osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10631757 | nimeke = Ministeri Saarikko: Valmistelu hoitajamitoituksen kirjaamiseksi lakiin aloitetaan – kokoomuksen kannanmuutos tuli yllätyksenä | viitattu = 5.2.2019}}</ref>

Nykyinen suositus, 0,5 hoitajaa vuorokauden aikana eri työvuorot yhteen laskien suhteessa hoidettaviin, toteutui 95 % hoivapaikoista alkuvuonna 2019. Keskimääräinen hoitajamitoitus oli julkisella puolella 0,66 ja yksityisellä 0,64. Eduskuntapuolueet ehdottivat hoitajamitoitukseksi 0,7:n minimiä hoitajamitoitukseksi, jonka kustannusvaikutukseksi [[Kuntaliitto]] arvioi 200–250 miljoonaa euroa.<ref name = "hesarilaaja"/>

Hoitajamitoitukseen lasketaan myös vapaalla olevat hoitajat. Esim.Esimerkiksi 0,5:n hoitajamitoituksella 15 hoitajaa huolehtii 30:sta hoidettavasta siten että hoitajia on aamuvuorossa 6, illassa 4 ja yöllä 1. Vapaalla on 4 hoitajaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.superliitto.fi/viestinta/ajankohtaista/mita-henkilostomitoitus-vanhuspalveluissa-tarkoittaa/|nimeke=Mitä hoitajamitoitus vanhuspalveluissa tarkoittaa?|tekijä=Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry|julkaisu=superliitto.fi|ajankohta=31.1.2019|julkaisija=Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry|viitattu=28.6.2019}}</ref>

Asukkaiden hoidon, ruuan, lääkkeet ja tilat kustantaa kunta. Pitkäaikaishoitopäätöksen saaneelta peritään hoitomaksua enintään 80 % hänen tuloistaan, mutta ei hoidon kustannuksia enempää. Puolisoiden yhteenlasketuista tuloista hoitomaksu on enintään 40 %. Lisäksi on säädetty asukkaan käteenjäävästäkäteen jäävästä kuukausittaisesta vähimmäisrahasummasta.<ref>[http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/laitoshuolto.htm Laitoshuolto]</ref>

Kaikista merkittävimpänäMerkittävimpänä yksityisen hoivakodin kuluja alentavana tekijänä pidetään kuitenkin uusia, hyvin soveltuvia toimintakiinteistöjä, joihin yksityisen on julkista helpompi investoida. Julkisen sektorin isoja kertainvestointeja vältellään säästöpaineiden vuoksi.<ref name = "hesarilaaja">{{verkkoviite|nimeke=Suomi lupasi hoitaa vanhuksensa, mutta nyt rumat paljastukset seuraavat toisiaan – HS:n laaja selvitys kertoo, miten hoiva-ala päätyi suuryritysten käsiin|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005986614.html |viitattu=2.2.2019}}</ref>

Yleinen kaltoinkohtelun muoto on etenkin [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuksiin]] kuuluvan [[Liikkumisvapaus|liikkumisvapauden]] rajoittaminen yöllä tai jopa sen estäminen [[Sitominen (psykiatria)|sitomalla]] asiakas sänkyyn. Toinen ongelma on työntekijöiden asiaton käytös, joka ilmenee esimerkiksi siten, ettei henkilöä avusteta vessaan, vaan käsketään ulostamaan tai virtsaamaan vaippoihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/professori_vanhusten_kaltoinkohtelu_paivittaista/8613455|nimeke=Professori: Vanhusten kaltoinkohtelu päivittäistä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-05-15}}</ref>

[[Valvira]] selvitti keväällä 2016 vanhusten kaltoinkohtelun, eli hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta vaarantavan toiminnan, yleisyyttä sosiaalihuollon julkisissa ja yksityisissä ympärivuorokautisissa yksiköissä. 93 % kyselyyn vastanneesta 74067&nbsp;406:sta hoitajasta oli havainnut vanhusten kaltoinkohtelua.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.valvira.fi/-/93-valviran-kyselyyn-vastanneista-on-havainnut-vanhusten-kaltoinkohtelua-kysely-paljasti-myos-puutteita-omavalvonnan-ja-ilmoitusvelvollisuuden-toteutu|nimeke=93 % Valviran kyselyyn vastanneista on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua – kysely paljasti myös puutteita omavalvonnan ja ilmoitusvelvollisuuden toteutumisessa - Uutinen - Valvira|julkaisu=www.valvira.fi|viitattu=2016-05-27}}</ref>

Asunnot ovat useimmiten{{lähde}} yhden tai kahden hengen [[huone]]ita tai huoneistoja, joiden lisäksi hoivakoteihin kuuluu yhteisiä tiloja, kuten ruokailu- ja oleskelutiloja ja joskus myös [[sauna]]. Hoivakodin asukkaat voivat hoivakodista riippuen tuoda asuntoihinsa kotoaan omia huonekalujansa ja muita henkilökohtaisia tavaroitaan.