Versio 21. heinäkuuta 2010 kello 20.44 muokkaa Pitke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 32 124 muokkausta siirsi sivun Raitiovaunu uudelle nimelle Raitioliikenne: Pyynnön mukaan		Versio 19. lokakuuta 2019 kello 23.31 muokkaa kumoa Dankos10 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 4 662 muokkausta Uusi artikkeli artikkeli Raitioliikenne osasta Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Old tram, Dortmund (17593545842).jpg\|pienoiskuva\|Perinteinen raitiovaunu Dortmundissa Saksassa.]] #OHJAUS [[Raitioliikenne]]▼ '''Raitiovaunu''' on [[katu]]liikenteeseen soveltuva [[Raitioliikenne\|raitiotietä]] pitkin kulkeva [[joukkoliikenne]]väline. Se muistuttaa [[juna]]a, mutta on tyypillisesti kapeampi, lyhyempi ja usein [[nivelraitiovaunu\|nivelletty]].<ref name="Slater1997">Slater, 1997</ref> == Raitiovaunutyypit == [[Tiedosto:Tramavignon-stationsaint-roch.png\|pienoiskuva\|Pikaraitiovaunu Avignonissa Ranskassa.]] Raitiovaunutyyppejä ovat raitiovaunu, pikaraitiovaunu, johdinauto ja gyrobussi. Nykyisin yleisemmässä käytössä ovat raitiovaunut sekä johdinautot; gyrobusseja ei ole enää käytössä. Valtaosalla uusista raitiotiejärjestelmistä käytetään pikaraitiovaunuja. === Pikaraitiovaunu === {{Pääartikkeli\|[[Pikaraitiovaunu]]}} Pikaraitiovaunulla tarkoitetaan junaa, joka teknisen ratkaisunsa puolesta on nopeampi kuin tavallinen raitiovaunu, mutta kevyempi kuin [[metro]]juna. Yleensä kalusto soveltuu ainakin mitoituksen puolesta myös katuliikenteeseen. Kaikkia pikaraitiotiemäisiä järjestelmiä tai rataosia ei aina kutsuta pikaraitiotieksi, vaan esimerkiksi vain raitiotieksi. === Johdinauto === {{Pääartikkeli\|[[Johdinauto]]}} Johdinauto eli trolleybussi on [[linja-auto]]a vastaava kulkuväline, jossa bensiini- tai dieselmoottori on korvattu sähkömoottorilla ja jossa on virroitin raitiovaunun tapaan.<ref>Sähkökulkuneuvot, s. 315–316</ref> Suomessa johdinautoja on ollut käytössä Helsingissä 1949–1974 ja koeluontoisesti 1979–1985 sekä Tampereella 1948–1976. === Gyrobussi === {{Pääartikkeli\|[[Gyrobussi]]}} Gyrobussi on sveitsiläisen Maschinenfabrik Oerlikon kehittämä johdinauton ja akkumulaattoriauton välimuoto. Gyrobussi ei tarvitse johdinauton käyttämiä yläjohtoja, vaan se ladataan pysäkeillä olevista latauskoskettimista, jolloin se varastoi ottamaansa sähköenergian mekaaniseksi liike-energiaksi suureen vauhtipyörään, josta energia ajon aikana muutetaan sähköksi ja käytetään gyrobussin ajomoottorissa. Gyrobussi voi kulkea yhdellä latauksella 5–10 kilometriä. Gyrobussin käyttökustannukset ovat johdinautojen käyttökustannuksia vastaavat.<ref>Sähkökulkuneuvot, s. 359–363</ref> == Raitiovaunun ja junan erot == Raitiovaunun perustavanlaatuinen ero junaan ([[paikallisjuna]] ja [[metro]]) on se, että raitiovaunua ajetaan kokonaan kuljettajan varassa kuten tieliikenneajoneuvoa, kun taas junaa ajetaan [[rautatieliikenteen ohjaus\|liikenteenohjauksen]] antamien määräysten eli opasteiden mukaan kullekin junalle erikseen turvatulla kulkutieosuudella. Käytännössä siis raitioliikenteessä kuljettaja kääntää itse [[rautatievaihde\|vaihteet]] ja huolehtii vaunujen pitämisestä turvallisen etäisyyden päässä toisistaan, kun junassa puolestaan tämä tehtävä kuuluu liikenteenohjaajalle kuljettajan vain ajaessa junaa liikenteenohjaajan antamien opasteiden mukaan. Tämä tekee raitiovaunulla tapahtuvan liikennöinnin raskasta raideliikennettä huomattavasti joustavammaksi ja vähemmän alttiiksi liikennehäiriöille. Toisaalta raskaan raideliikenteen etuna on suurempi linjanopeus ja suurempi kuljetuskapasiteetti. == Raitiovaunujen taloudellisuus == Raitiovaunut ovat paikallisesti päästöttömiä, ja niiden käyttökustannukset jäävät [[linja-auto]]ja alemmiksi, koska niiden [[vierimisvastus]] on pieni ja [[jarrutusenergia]] voidaan palauttaa [[sähköverkko]]on. Suuri kustannus raitioliikenteessä on kiskojen maahan asentaminen. Erityisesti [[Helsinki]]ä varten valmistetut raitiovaunut ovat kalliita, mutta raitiovaunujen uskotaan kestävän puoli vuosisataa.<ref>Sähkökulkuneuvot, s. 313</ref> Yhdysvaltain Transportation associationin mukaan raitiovaunumaili on jopa 10 kertaa kalliimpi kuin linja-automaili.<ref>http://www.economist.com/blogs/economist-explains/2014/08/economist-explains-2</ref> == Raitiovaunujen valmistajia == [[Tiedosto:HKL HST Artic 412, Mannerheimintie, 2019 (01).jpg\|pienoiskuva\|Transtechin valmistama Artic-raitiovaunu Helsingissä.]] {{Palstoitus alkaa\|leveä}} * [[Alstom]] * [[Ansaldobreda]] * [[Bombardier]] * [[Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles\|CAF]] * [[Crotram]] {{Palstanvaihto}} * [[Firema Transporti]] * [[PESA]] * [[Protram]] * [[Siemens AG\|Siemens]] * [[Solaris Bus and Coach]] {{Palstanvaihto}} * [[Škoda]] * [[Stadler\|Stadler Rail]] * [[Transtech]] * [[Tatra (raitiovaunu)\|Tatra]] * [[TDI]] {{Palstoitus loppuu}} == Katso myös == ▲~~#OHJAUS~~* [[Raitioliikenne]] * [[Kiskobussi]] * [[Linja-auto]] == Lähteet == {{Verkkoviite \| Osoite = http://www.lava.net/cslater/TQOrigin.pdf\| Nimeke = General Motors and the Demise of Streetcars\| Tekijä = Slater, Cliff\| Tiedostomuoto = pdf\| Selite = \| Julkaisu = Transportation Quarterly\| Ajankohta = 1997\| Julkaisupaikka = Lansdowne, Virginia\| Julkaisija = Eno Transportation Foundation. Inc.\| Viitattu = 11/2009\| Kieli = {{en}}}} Heikinheimo, M.: ''Keksintöjen kirja Sähkö ja sen käyttö'', Wsoy, Porvoo, 1934 Savolainen, Pentti O.: ''Sähkökulkuneuvot. Tasavirta-, vaihtovirta- ja dieselsähköveturit, raitiovaunut, johdinautot ja aukkumulaattorivaunut '', Tammi, Turku, 1959 === Lähteet === {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == {{Commons\|Tram}} [http://www.raitio.org/ratikat Suomen raitiovaunut] {{Raideliikenne}} [[Luokka:Raitiotiekalusto]]

Ero sivun ”Raitiovaunu” versioiden välillä