Ero sivun ”Liha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 239:
==Ilmastovaikutus==
{{pääartikkeli|[[Lihantuotannon ympäristövaikutukset]]}}
Lihan- ja muiden eläinkunnan tuotteiden tuotannon osuus on [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan 18 prosenttia ihmiskunnan [[kasvihuonekaasu]]päästöistä ja lähes 80 prosenttia [[maatalous|maatalouden]] kasvihuonekaasupäästöistä.<ref>LIVESTOCK'S LONG SHADOW. Environmental issues and options. FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS. Rome, 2006. http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.HTM. S 112.</ref> [[Australia]]laiset tutkijat ovat ehdottaneet, että rikkaiden maiden asukkaat vähentäisivät lihansyöntiä 250 g:sta 90 grammaan lihaa päivässä osana ilmaston lämpenemisen hidastamista.<ref name="Rikkaiden maiden pihvit pienemmiksi" />▼
Keskivertosuomalaisen päivittäinen lihan ja makkaroiden kulutus (
Jos kaikki yhdysvaltalaiset luopuisivat eläinruoasta, ilmastopäästöt vähenisivät 2,6 % eli 28 % ruoantuotannon osalta mutta ihmiset kärsisivät tärkeiden ravinteiden vajeista ja saisivat liikaa energiaa, PNAS-lehdessä julkaistu mallinnus osoittaa. Vaikka eläinpäästöt ovat 49 % maatalouspäästöistä, vähennys olisi siis vain 28 %, koska pitäisi tuottaa toisin enemmän sivutuotteita, esimerkiksi keinolannoitetta lannan loppuessa, ja kasvinviljelyn sivutuotteena syntyvää ihmiselle kelvotonta rehua ei voisi enää hyödyntää eläintuotannossa. Mallissa maatalouseläimistä luovuttaisiin täysin.<ref>{{Lehtiviite|www=http://www.pnas.org/content/114/48/E10301.full|Otsikko=Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture|Ajankohta=13.11.2017|Vuosikerta=114|Numero=48|Doi=10.1073/pnas.1707322114|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences}}</ref> Täyden veganismin hyöty on siis luultua pienempi.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.tiede.fi/blogit/totta-toistaiseksi/epaile-vain|nimeke=Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta|selite=Pääkirjoitus|ajankohta=joulukuu 2017|julkaisu=Tiede}}</ref>▼
Taulukossa kypsentämättömien
Jos vain vähennettäisiin eläinruoan osuutta ravinnossa, saavutettaisiin huomattava osuus tuosta 2,6 prosentista paljon pienemmällä osuudella haitoista.▼
Lihantuotannossa on todettu esimerkiksi Brasiliassa olevan laajoja epäkohtia; karjankasvatus ja soijanviljely rehuteollisuuden tarpeisiin ovat johtaneet suuriin sademetsien hakkuisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnwatch.org/images/brasilialaisen_lihan_kaantopuoli.pdf | Nimeke = Brasilialaisen lihan kääntöpuoli - vastuullisuus henkilöstöravintoloiden, kaupan alan ja lihayritysten ostoissa. | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = |▼
Ajankohta = 3.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finnwatch ry | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Myös työntekijöiden työoloja on kritisoitu.▼
WWF suosittaa punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10705825 WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä] YLE 26.3.2019</ref> Punaiseen lihaan sisältyy nauta, sika, ja lammas.▼
▲Keskivertosuomalaisen päivittäinen lihan ja makkaroiden kulutus (0,2 ruhokiloa) tuottaa noin 1,9 kiloa CO<sub>2</sub>-ekv kasvihuonekaasuja, mikä vastaa noin 39 prosenttia suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöstä.<ref name="Audsley and Sandars"/>
▲Taulukossa kypsentämättömien 90-grammaisten annosten elinkaarenaikaiset kasvihuonepäästöt ja niiden osuudet suomalaisen keskivertokuluttajan päivittäisen ravinnon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Laskelma sisältää teurastamon, jakelun ja vähittäiskaupan arvioidut päästöt 850 grammaa CO<sub>2</sub>-ekv/lihakilo.<ref name="Audsley and Sandars">Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L: Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main report. Defra Research Project IS0 205. Bedford: Cranfield University & Defra. 2006.
SEKÄ Seppälä, Jyri, Ilmo Mäenpää, Sirkka Koskela, Tuomas Mattila, Ari Nissinen, Juha-Matti Katajajuuri,
Tiina Härmä, Marja-Riitta Korhonen, Merja Saarinen ja Yrjö Virtanen: 2009: Suomen kansantalouden
Rivi 262 ⟶ 250:
{| class="wikitable"
|-
! Annos (
|-
| Porsaanleike ||
|-
| Naudanlihapihvi || 0,875 kg CO<sub>2</sub>-ekv<ref>Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta” Sara Vainio HS 17.10.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006275536.html</ref><ref>Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa tarvitaan. Sivu 45. https://tinyurl.com/y22x4cwh</ref>|| 30 %
|-
| Lampaanliha || 1,
|-
| Siipikarjanliha ||
|}
▲Lihan- ja muiden eläinkunnan tuotteiden tuotannon osuus on [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan 18 prosenttia ihmiskunnan [[kasvihuonekaasu]]päästöistä ja lähes 80 prosenttia [[maatalous|maatalouden]] kasvihuonekaasupäästöistä.<ref>LIVESTOCK'S LONG SHADOW. Environmental issues and options. FOOD AND AGRICULTURE ORGANIZATION OF THE UNITED NATIONS. Rome, 2006. http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.HTM. S 112.</ref> [[Australia]]laiset tutkijat ovat ehdottaneet, että rikkaiden maiden asukkaat vähentäisivät lihansyöntiä 250 g:sta 90 grammaan lihaa päivässä osana ilmaston lämpenemisen hidastamista.<ref name="Rikkaiden maiden pihvit pienemmiksi" />
▲
▲Jos vain vähennettäisiin eläinruoan osuutta ravinnossa, saavutettaisiin huomattava osuus tuosta 2,6 prosentista paljon pienemmällä osuudella haitoista.
▲Lihantuotannossa on todettu esimerkiksi Brasiliassa olevan laajoja epäkohtia; karjankasvatus ja soijanviljely rehuteollisuuden tarpeisiin ovat johtaneet suuriin sademetsien hakkuisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnwatch.org/images/brasilialaisen_lihan_kaantopuoli.pdf | Nimeke = Brasilialaisen lihan kääntöpuoli - vastuullisuus henkilöstöravintoloiden, kaupan alan ja lihayritysten ostoissa. | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = |
▲Ajankohta = 3.5.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finnwatch ry | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Myös työntekijöiden työoloja on kritisoitu.
▲WWF suosittaa punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10705825 WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä] YLE 26.3.2019</ref> Punaiseen lihaan sisältyy nauta, sika, ja lammas.
==Säilytys==
| |||