Ero sivun ”Finnfund” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 30:
'''Finnfund''' eli '''Teollisen yhteistyön rahasto Oy'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/436 | Nimeke = Lyhenneluettelo: F–G | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 12.6.2016}}</ref> ({{k-sv|Fonden för industriellt samarbete Ab}}, {{k-en|Finnish Fund for Industrial Cooperation Ltd}}) tarjoaa pitkäaikaisia [[Sijoituslaina|sijoituslainoja]] ja [[Pääoma (taloustiede)|riskipääomaa]] yksityisten yritysten hankkeisiin [[kehitysmaa|kehitysmaissa]] ja [[Venäjä]]llä.<ref name=ff>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnfund.fi/yritys/fi_FI/brief/ | Nimeke = Finnfund lyhyesti | Julkaisija = Finnfund | Viitattu = 12.6.2016}}</ref>
==Historia==
Finnfund on perustettu vuonna 1980.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kehitysrahoitusyhti%C3%B6-Finnfundille-tulossa-yll%C3%A4tyspotti-valtiolta/738585|nimeke=Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille tulossa yllätyspotti valtiolta|julkaisu=Savon Sanomat|julkaisija=|viitattu=5.5.2016|tekijä=Sari Vanninen|ajankohta=1.3.2016}}</ref> Sen omistavat Suomen valtio (93,4 %), [[Finnvera]] (6,5 %) ja [[Elinkeinoelämän keskusliitto]] (0,1 %).<ref name=ff/> Finnfund on saanut valtiolta kaikkiaan rahaa noin 165 miljoonaa euroa ja sen [[Tase|omaisuuden arvo]] oli vuonna 2016 noin 250 miljoonaa euroa. Voittoa ei jaeta osinkoina vaan käytetään aina uusiin investointeihin kehitysmaissa.<ref name=":0" />▼
Finnfund on perustettu vuonna 1980.<ref name="SS01032016">{{Verkkoviite|osoite=http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kehitysrahoitusyhti%C3%B6-Finnfundille-tulossa-yll%C3%A4tyspotti-valtiolta/738585|nimeke=Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille tulossa yllätyspotti valtiolta|julkaisu=Savon Sanomat|julkaisija=|viitattu=5.5.2016|tekijä=Sari Vanninen|ajankohta=1.3.2016}}</ref>
Vuonna 2016 [[Sipilän hallitus|Juha Sipilän hallitus]] antoi Finnfundille yllättäen 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se oli pyytänyt. Eduskunnan hyväksymä budjetti myönsi 130 miljoonaa euroa rahoitusta vuodelle 2016, vaikka yhtiön hallintoneuvosto itse oli esittänyt vain 40 miljoonan euron pääoman lisäystä koko vaalikauden aikana.<ref name="
Vuoden 2016 lopulla Finnfundin sijoitusten arvo oli lähes 400 miljoonaa euroa<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9918650|nimeke=Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=6.11.2017|julkaisija=Yleisradio Oy|viitattu=2017-12-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
==Organisaatio==
▲
== Toiminta ==
Rivi 40 ⟶ 46:
Erityisesti matalatuloisissa maissa Finnfund rahoittaa usein hankkeita yhdessä muiden eurooppalaisten kehitysrahoittajien kanssa. Finnfund on EDFIn (Association of European Development Finance Institutions) jäsen.
▲Vuonna 2016 [[Sipilän hallitus|Juha Sipilän hallitus]] antoi Finnfundille yllättäen 90 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin se oli pyytänyt. Eduskunnan hyväksymä budjetti myönsi 130 miljoonaa euroa rahoitusta vuodelle 2016, vaikka yhtiön hallintoneuvosto itse oli esittänyt vain 40 miljoonan euron pääoman lisäystä koko vaalikauden aikana.<ref name=":0" /> Rahat otetaan Suomen [[Kehitysapu|kehitysyhteistyö]]<nowiki/>rahoista. Samalla Sipilän hallitus oli leikkaamassa muusta kehitysavusta, esimerkiksi yritysten väärinkäytöksiä paljastavan [[Finnwatch]]in budjetista 30-40 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ksml.fi/kotimaa/Finnwatchin-toiminnan-rahoitus-j%C3%A4ihin-Dramaattisia-vaikutuksia/366454|nimeke=Finnwatchin toiminnan rahoitus jäihin: "Dramaattisia vaikutuksia"|julkaisu=Keskisuomalainen|julkaisija=|viitattu=5.5.2016|tekijä=Suvi-Tuulia Nykänen|ajankohta=9.6.2015}}</ref>
== Arvostelu ==
Finnfundia on syytetty toiminnan läpinäkymättömyydestä. Finnfundin mukaan sen asiakasyritykset maksavat verot ja se rahoittaa yleensä hankkeen rakentamisvaihetta, jolloin [[vero]]tettavaa tuloa ei vielä kerry.<ref name="
Finnfund hoitaa joitakin rahoitushankkeita muun muassa [[veroparatiisi]] [[Mauritius|Mauritiuksen]] kautta, mitä yhtiö perustelee sillä, että kohdemaan verotuslainsäädäntö ja viranomaistoiminta on kehittymätöntä tai hyvin epäselvää, eikä se halua tuhlata suomalaisten veronmaksajien rahoja.<ref name="
Hondurasissa murhattiin maaliskuussa 2016 alkuperäiskansa- ja ympäristöaktivisti [[Berta Cáceres]], joka vastusti [[Agua Zarcan vesivoimalahanke|Finnfundin Hondurasissa rahoittamaa vesivoimalahanketta]]. Murhan taustoista laaditun raportin mukaan Finnfundin yhteistyöyritys [[Desarrollos Energéticos]] (Desa) ja [[Honduras|Hondurasin valtion]] edustajat suunnittelivat ja toteuttivat murhan ja peittelivät sitä. Raportin mukaan Finnfund ja muut voimalan rahoittajat suhtautuivat piittaamattomasti Desan toimiin, eivätkä tehneet tarpeeksi suojellakseen voimalahankkeen alueella asuvien alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia tai Cáceresin henkeä. Raportin mukaan rahoittajat eivät tehneet tarpeeksi varmistaakseen, että murhasta tehdään asianmukainen rikostutkinta. Finnfundin toimitusjohtaja [[Jaakko Kangasniemi]] kiisti Finnfundin olleen tietoinen tai osallinen murhaan. Murhan tutkinta on kesken ja pidätettynä on muun muassa Finnfundin yhteistyökumppanin ympäristövastaava sekä turvallisuusjohtaja. Finnfund vetäytyi hankkeesta puolitoista vuotta murhan jälkeen, mutta maksoi sitä ennen voimalahankkeelle kaksi miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005434445.html|nimeke=Finnfundin entinen kumppaniyhtiö Hondurasissa suunnitteli ja toteutti aktivistin murhan, uusi raportti väittää – syyttää myös Finnfundia piittaamattomuudesta|tekijä=|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-11-02|julkaisija=Sanoma Media Finland|viitattu=2017-12-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
| |||