Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Palvelut: parempi kuva
kh
Rivi 27:
}}
 
[[Tiedosto:Soukka from air.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä.]]
[[Tiedosto:Soukka_Sökö_2016-07-13.png|thumbpienoiskuva|Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön.]]
 
'''Soukka''' ({{k-sv|Sökö}}) on [[Espoo]]n 33. [[kaupunginosa]] Lounais-Espoossa [[Suur-Espoonlahti|Suur-Espoonlahden]] alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on [[Lähiöt Suomessa|kerrostalolähiö]] ostoskeskuksineen, eteläosa on [[pientalo]]valtaista ja verraten [[metsä]]istä. Siellä sijaitsee muun muassa [[Kasavuori (Soukka)|Kasavuori]], jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) | Nimeke = Liite 2 / 6.12. | Tekijä = Liidia Petrell | Ajankohta = | Julkaisu = Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref> Soukka on vanhaa [[Maankohoaminen|maankohoamisaluetta]]. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet [[Luoto (saari)|luodoiksi]] ja [[saari]]ksi.
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Soukan_kirjaston_pysäkin_kallio_050417.png|thumbpienoiskuva|Soukan kirjaston bussipysäkin kalliopintaa.]]
=== Sijainti ja osa-alueet ===
Soukka sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu [[Espoonlahden urheilupuisto]]on ja koillisessa, jossa se rajoittuu [[Kaitaa]]seen. Lännessä Soukka rajoittuu [[Espoonlahti (lahti)|Espoonlahteen]], joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu [[Suvisaaristo]], joka on [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret [[Suino]], [[Ramsö]] ja [[Pentala]] sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä sijaitsee [[Moisöfjärden]], pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen myötä mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten [[Staffan (saari)|Staffan]] ja [[Svartholmen (Soukka)|Svartholmen]] lounaassa sekä [[Granholmen]] koillisessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartat.espoo.fi/ims | Nimeke = Espoon karttapalvelu | Tekijä = Espoon kaupunki | Ajankohta = | Julkaisu = kartat.espoo.fi | Viitattu = 3.4.2017 }}</ref>
Rivi 58:
Soukka on [[Espoo]]n vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta [[rautakausi|rautakaudelta]]. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt [[pronssikausi|pronssikauden]] hautaröykkiöitä.
 
Soukan nimi on alun perin ennen [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten tuloa]] alueelle ollut ''Soukko.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom|Nimeke=Nimistöntutkimuksen perusteet|Vuosi=2008|Sivu=127|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran [[1540]] – kirjoitusmuotona ''Soijckoby''. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin ''Sökö''. Maanmittaushallitus (nyk. [[Maanmittauslaitos]]) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna [[1965]].
[[Tiedosto:Soko2.jpg|leftvasen|thumb|200pxpienoiskuva|Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.]][[1590-luku|1590-luvulla]]
Soukan kylä muodostui yhdestä1590-luvulla itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. [[1700-lukuHelsinki|1700-luvunHelsingin]] jälkipuoliskollaedustalle oli [[Helsinki|Helsingin]]1700-luvun edustallejälkipuoliskolla ryhdytty rakentamaan [[Viapori]]n linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla, jolloin [[Espoonlahti|Espoonlahden]] pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
 
[[1870-luku|Soukanniemelle kasvoi 1870-luvulla]] Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui [[1930-luku|1930-luvun]] alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
 
== Lähiön synty ==
Rivi 72 ⟶ 74:
 
== Väestö ==
[[Tiedosto:Soukan_metsiä_060117.jpg|thumbpienoiskuva|Soukan asukaspuisto talviasussaan.]]
Soukan väkiluku on noin 8&nbsp;300 (vuodenvaihde 2018/2019). Se on osa Kanta-Espoonlahden tilastoaluetta, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 25&nbsp;000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 56&nbsp;000.<ref name="Asukasluku" />
 
Rivi 80 ⟶ 82:
 
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Soukka harbour.jpg|thumbpienoiskuva|Soukan pienvenesatama]]
Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki [[Espoonlahden uimahalli|uimahallin]] ohi aina [[Lippulaiva (kauppakeskus)|Lippulaivan kauppakeskukseen]]. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuun ottamatta.
 
Rivi 120 ⟶ 122:
|}
 
<small>Matka-ajat v.ovat 2017vuoden ovat2017 HSL:n Reittioppaan antamia tyypillisiä aikoja eri vuorokaudenaikoina Yläkartanontien pysäkiltä.</small>
 
== Kuvia Soukasta ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Soukka