Ero sivun ”Kurttusieni” versioiden välillä

'''Kurttusieni''' (''Sparassis crispa'') on hyvin suuri [[kukkakaali]]mainen vaalea tai kellanokran värinen sienilaji. Sieni voi painaa jopa 14 kiloa ja olla 30–40 senttimetriä leveä. Sen jalka on poimuttunut ja juurimainen ja siitä lähtee viuhkamaisia haaroja. Sienen maku on mieto ja se on erinomainen ruokasieni. Sen tuoksu on miellyttävä.<ref>Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut s. 28</ref><ref "Salo-Niemelä-Salo">{{Kirjaviite | Tekijä = Salo–Niemelä–Salo | Nimeke = Suomen Sieniopas| Vuosi = 2006| Sivu = 310| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kasvimuseo/WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-30359-3| Viitattu = 9.2.2017 }}</ref> Laji kasvaa [[mänty]]jen tyvellä, juuristoissa tai kannoissa ja joskus jopa jätepaperilla, ja se ilmaantuu usein samaan paikkaan eri vuosina. Se aiheuttaa ruskolahoa puiden tyvillä. Sieni on heimonsa ainoa [[Suomi|Suomessa]] tavattava laji.

Vaikka laji on elinvoimaiseksi luokiteltu<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://laji.fi/taxon/MX.206183|Nimeke=kurttusieni – Sparassis crispa|julkaisu=Lajitietokeskuksen lajiluettelo|viitattu=15. lokakuuta 2019}}</ref>, esiintyy sientä Suomessa harvakseltaan.<ref name="suomensieniopas">{{Kirjaviite | Tekijä = Salo, P., Niemelä, T. ja Salo, U. | Nimeke = Suomen sieniopas | Vuosi = 2006 | Sivu = 310 | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 9789510303597 | Viitattu = 15. lokakuuta 2019 }}</ref> Osassa lähteistä kehotetaan välttämään sen käyttöä ruokasienenä Suomessa sen harvinaisuuden takia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Phillips, R. | Nimeke = WSOY Suuri Sienikirja | Vuosi = 1981, suom. 1992 | Kappale = | Sivu = 254-255 | Selite = suomeksi toim. Lasse Kosonen | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-17255-3 | Viitattu = 28.7.2008 }}</ref><ref name="suomensieniopas" /> Muun muassa sienikirjailija Lasse Kosonen on kuitenkin todennut, että kurttusientä voi käyttää ruokasienenä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/kerava/art-2000006273714.html|Nimeke=Petra Wilkman löysi Sipoon metsästä herkkusuiden himoitseman 3,5-kiloisen sienen: ”Olin jo melkein autolla, mutta sitten käännyin takaisin”|Tekijä=Mia Rouvinen|Ajankohta=15. lokakuuta 2019|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Viitattu=15. lokakuuta 2019}}</ref> Sienen tuoksu on miellyttävä.<ref>Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut s. 28</ref><ref "Salo-Niemelä-Salo">{{Kirjaviite | Tekijä = Salo–Niemelä–Salo | Nimeke = Suomen Sieniopas| Vuosi = 2006| Sivu = 310| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kasvimuseo/WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-30359-3| Viitattu = 9.2.2017 }}</ref>