Ero sivun ”Aistiyliherkkyys” versioiden välillä

'''Aistiyliherkkyys''' eli '''aistiherkkyys''' (engl. ''sensory defensiveness'') voi ilmetä kahdella eri tasolla. Jotkut henkilöt kykenevät aistimaan myös sellaisia aistiärsykkeitä, jotka jäävät muun väestön aistikynnyksen alapuolelle (esimerkiksi erittäin korkeataajuiset äänet). Toinen ja ehkä yleisempi aistiyliherkkyyden muoto on se, että aistiyliherkän keskushermostosta[[keskushermosto]]sta puuttuu aistien turtumismekanismi, jolla pitkään jatkunut aistimus kytketään pois päältä.<ref name="Essi Blomberg">[http://www.puoltaja.fi/haasteet/aisti-ja-laakeyliherkkyytta-ei-tunnisteta-terveydenhuollossa Puoltaja-verkkolehti] Essi Blomberg: Aisti- ja lääkeyliherkkyyttä ei tunnisteta terveydenhuollossa. 13. 8. 2009.</ref>

[[Image:Ear muff white bg.jpg|thumb|right|Kuulosuojaimet vaimentavat melua.]] Aistiherkkyys on joidenkin sairauksien oire, kuten esimerkiksi migreenin[[migreeni]]n.<ref>Aivorunko- eli basilaarimigreeni. Suomen migreeniyhdistys. https://migreeni.org/paansarkysairaudet/migreeni/aivorunko-eli-basilaarimigreeni/</ref>.

Tahdosta riippumaton keskushermosto säätelee useimmilla ihmisillä automaattisesti aistikokemuksia vaimentaen valikoivasti ulkomaailmasta tulevien ärsykkeiden aistimuksia. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että ihminen kokee pitkään jatkuneen aistiärsykkeen heikkenevän asteittain tai jopa lakkaavan kokonaan. Esimerkiksi jonkin aikaa pahassa hajussa[[Tuoksu|haju]]ssa oleskelun jälkeen saattaa tuntua siltä kuin haju olisi kokonaan kadonnut, vaikka todellisuudessa haju onkin pysynyt samana. Kun tällaista aistiärsykkeen vastaanoton vaimennusta ei tapahdu, henkilö ei totu esimerkiksi häiritsevään hajuun[[Tuoksu|haju]]un tai meluun[[melu]]un, vaan ärsykkeen häiritsevyys jopa voimistuu altistuksen aikana.<ref name="Essi Blomberg"/>

Aistiyliherkkyyttä esiintyy etenkin [[Aspergerin oireyhtymä|Aspergerin-]] ja [[Autismi|Kannerin]] oireyhtymistä kärsivillä [[autismin kirjo]]laisilla. Aistiyliherkkyys voi johtua myös aivotärähdyksen aiheuttamasta [[aivovamma]]sta.<ref>Pekka Mykkänen: Lyöty mies. Helsingin Sanomat 13.4.2014, C2. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1397270700705</ref>. Migreenikohtauksen yhteydessä saattaa esiintyä tilapäistä aistiyliherkkyyttä.<ref>Moni sairaus voi viedä haju- ja makuaistin. Uutispalvelu Duodecim. http://www.terve.fi/flunssa/moni-sairaus-voi-vieda-haju-ja-makuaistin</ref>.

Jos aistiyliherkkä altistuu liian kauan aistiylikuormalle, seurauksena voi olla [[päänsärky]]ä, [[pahoinvointi]]a, [[Pyörtyminen|pyörrytystä]] ja väsymystä. Altistuminen voi johtaa pahimmillaan oksentamiseen tai rajuun astmakohtaukseen[[astma]]kohtaukseen.<ref name="Essi Blomberg"/> Koska yksittäistä aistia ei voi kytkeä tietoisesti pois päältä, ainoaksi selviytymiskeinoksi jää usein aistiärsykkeen poistaminen tai paikalta poistuminen.<ref name="Essi Blomberg"/> Liialliselta aistiylikurmaltaaistiylikuormalta voi yrittää suojautua myös esimerkiksi kuulosuojainten, korvatulppien, aurinkolasien, lippalakin, väljän vaatetuksen, sekä EU:n ulkopuolelta hankittujen himmeiden ja pienitehoisten hehkulamppujen avulla.{{selvennä|Miksi pienitehoiset ledit tai kirkkauden säätö eivät sovellu +lähde.}}

Aistiyliherkkyydestä kärsivän arki on usein vaikeaa. Tuntoyliherkkyys saattaa aiheuttaa sen, ettei ennen pesua vasemmassa jalassa ollutta sukkaa ei voi laittaa oikeaan jalkaan, koska sukka on edelleen vasemman jalan muotoinen. Myös paitojen pesuohjelaput saattavat hangata, mutta vielä enemmän hankaa, jos lappu on leikattu siten, että siitä on jäänyt pisteleviä jäänteitä. Ruoka voi tuntua suussa rakenteeltaan väärältä. Herkkä [[hajuaisti]] estää monessa paikassa pistäytymisen ja herkkyys auringonvalolle voi tehdä kesästä tuskaisen.

Arviot haju- eli monikemikaaliherkkyydestä vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä.<ref>Taina Hyvärinen: Yliherkkyyshärkää sarvista -huippuseminaari. Allergia & astma 5/2013, s. 24.</ref>. [[Allergia- ja astmaliitto|Allergia- ja astmaliiton]] edustajat arviovat hajuyliherkkyyden lisääntyneen. Hajuyliherkkyys ilmenee usein keski-iän kynnyksellä ja pahenee vanhenemisen myötä.<ref>Katri Kallionpää: Tuoksuyliherkkyys on etenkin naisten vaiva, joka pahenee iän myötä. Helsingin Sanomat 26.8.2016. http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1472184703427</ref>. Noin 90 prosenttia hajuherkistä on naisia.<ref>Taina Hyvärinen: Yliherkkyyshärkää sarvista -huippuseminaari. Allergia & astma 5/2013, s. 24.</ref>.

Tutkimuksissa on huomattu, että hajuherkkien ihmisten oireet eivät liity itse hajuaistimukseen, vaan heidän elimistönsä reagoi hajua kantaviin molekyyleihin, jotka tunkeutuvat ilmavirtauksien mukana elimistöön. Tämä on päätelty siitä, että koehenkilöt saavat oireita myös silloin, kun heille on asennettu hajuaistin[[hajuaisti]]n toiminnan estävä nenäklipsi.<ref>Päivi Kuusela-Sirén: Kemikaaliyliherkän tarina. http://www.hajusteyliherkkyys.com/eraanYliherkanTarina.html</ref> Hajuyliherkkyyttä kutsutaan tämän vuoksi myös kemikaaliyliherkkyydeksi.

Tutkimuksissa on huomattu myös, että hajualtistus heikentää hajuherkkien henkilöiden aivoverenkiertoa [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] ja tunteita säätelevässä [[limbinen järjestelmä|limbisessä järjestelmässä]] sekä muistin toimintaa säätelevässä oikean otsalohkon kuoriosassa.<ref>Right prefrontal cortex and episodic memory retrieval: a functional MRI test of the monitoring hypothesis. http://brain.oxfordjournals.org/content/122/7/1367.full</ref> oikean otsalohkon kuoriosassa. Muiden ihmisten kohdalla näiden alueiden verenkierto päin vastoin lisääntyy hajualtistuksen aikana.<ref name="ttl.fi">Kemikaali(yli)herkkyys, Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannukselan luentokalvo. Työterveyslaitos 14.10.2011. http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Documents/Kemikaali%28yli%29herkkyys_Hannuksela.pdf</ref>

Hajuherkkyyteen ei ole olemassa muuta tepsivää hoitoa kuin ympäristön muuttaminen hajuttomaksi.<ref name="ttl.fi"/>.

Suomalaistutkimusten mukaan meluherkkiä ihmisiä on yli kolmannes. Miehet ovat useammin meluherkkiä kuin naiset. Vähäinenkin jatkuva [[melu]] lisää meluherkillä ihmisillä merkittävästi riskiä jäädä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Meluherkkys lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 prosenttia. Meluherkkien työsuoritukset ja erilaiset kognitiiviset toiminnot, kuten muistaminen ja oppiminen, jäävät esimerkiksi avokonttorin melussa muita heikommiksi.<ref name="yle.fi">Helena Ala-Mettälä: Vähäinenkin melu aiheuttaa vakavia sairauksia. Yle-uutiset 2.7.2014. http://yle.fi/uutiset/vahainenkin_melu_aiheuttaa_vakavia_sairauksia/7330956</ref>

Ihminen ei totu fysiologisella tasolla meluun, koska melu aiheuttaa ihmisessä hormoni-cocktailin{{selvennä|Miten liittyy juomasekoitukseen?}} jopa tämän itsensä tiedostamatta. Melu nopeuttaa pulssia, nostaa verenpainetta ja lisää adrenaliinin[[adrenaliini]]n jasekä kortisolin[[kortisoli]]n kaltaisten stressihormonien eritystä. Kun tila jatkuu pitempään, siitä voi seurata erilaisia sairauksia. Melu aiheuttaa lisäksi uniongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Pitkäaikaisella melulla on selvä yhteys [[Kohonnut verenpaine|verenpaine]]- ja sepelvaltimotautiin[[sepelvaltimotauti]]in sekä [[Aivoinfarkti|aivohalvauksiin]]. Melu lisää tutkimusten mukaan myös [[Lihavuus|lihavuutta]].<ref name="yle.fi"/>