Ero sivun ”Fraunhoferin viivat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
misspelling
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Englantilainen kemisti [[William Hyde Wollaston]] oli vuonna 1802 ensimmäinen, joka havaitsi Auringon spektrissä tummia viivoja. Vuonna 1814 myös Fraunhofer löysi ne itsenäisesti, ja aloitti systemaattisen tutkimuksen sekä viivojen aallonpituuden huolellisen mittauksen. Kaiken kaikkiaan hän kartoitti yli 570 viivaa, ja nimesi vahvimmat kirjaimilla A:sta K:hon. Nykyisellä tekniikalla auringonvalosta voidaan havaita useita tuhansia viivoja.
 
45 vuotta myöhemmin [[Gustav Kirchhoff|Gustaf Kirchhoff]] ja [[Robert Bunsen]] totesivat 45 vuotta myöhemmin, että jokaiseen alkuaineeseen liittyivät tietyt spektriviivat, ja päättelivät, että aukot Auringon spektrissä johtuivat näiden aineiden aiheuttamasta [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorptiosta]] Auringon ylimmissä kerroksissa kuten [[Fotosfääri|fotosfäärissä]]. Jotkut Auringon spektrin aukoista johtuvat myös hapen aiheuttamasta absorptiosta maan [[ilmakehä]]ssä.
 
Fraunhoferin viivojen avulla [[Tähtitieteilijä|tähtitieteilijät]] ovat saaneet paljon tietoa Auringon sisälämpötilasta ja kemiallisesta koostumuksesta. Muita tähtiä voidaan myös tarkastella niiden spektreihin piirtyneitä absorptioviivoja. Tutkimalla niiden samalaisuuksia ja erilaisuuksia Fraunhoferin viivoihin, tähdistä voidaan sanoa kuinka samankaltaisia ne ovat [[Aurinko|Aurinkomme]] kanssa.