Ero sivun ”Järvenlasku” versioiden välillä

 

== Historiaa ==

 

Järviä alettiin laskemaan ja kuivaamaan Etelä-Suomessa jo varsin varhain. Ulomman [[Salpausselät|Salpausselän]] eteläpuolisia matalia järviä alettiin laskea niittyjen kasvattamiseksi viimeistään 1500-luvulla. Monien kokonaan kuivattujen järvien alkuperäiset nimetkin ovat aikaa sitten unohtuneet. Tällainen on esimerkiksi [[Luumäki|Luumäen]] Selänalajärvi. Ruotsi-Suomessa alettiin kannustaa järvenlaskuihin ja eräät nimekkäät ja edistykselliset viljelijät Ruotsissa ja Suomessa suorittivat joitakin järvenlaskuja 1700-luvulla. Juuri 1700-luvun loppupuoli oli varsin vilkas ajanjakso Keski-Pohjanmaalla. Järvenlaskut tulivat mahdollisisksi Ruotsi-Suomessa vuonna 1740 annetun suoasetuksen jälkeen, jossa ennen kiellettyjä järvenlaskuja voitiin suorittaa, jos niillä saatiin lisää viljelymaata. [[Lauri Nuutinen|Lauri Nuutisen]] vuonna [[1743]] tekemä [[Eno]]n Alimmaisen [[Sarvinki]]järven lasku, jossa koko järvi kuivui, oli ensimmäinen yleisesti tunnettu järvenlasku Suomessa <ref name=ln/>. Järvenlaskujen kulta-aika oli sekä Ruotsissa että Suomessa 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alkupuolen välinen ajanjakso. Niitä on tehty vielä 1900-loppupuolellakin joillakin pienillä järvillä. Kaiken kaikkiaan järvenlaskuja on runsasjärvisessä ja korkeuseroiltaan pienessä Suomessa suoritettu yli 3&nbsp;000. Useimmat järvenlaskut tehtiin juuri pieniin järviin.<ref name=ely/><ref name=aino_24/><ref name=ht_7/><ref name=ppely/>