Ero sivun ”Hakassia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p -l |
||
Rivi 46:
|}
[[File:Khakassia republic map.png|right|thumb|180px]]
'''Hakassia''' on [[Venäjä|Venäjän federaatioon]] kuuluva tasavalta [[Siperia|Etelä-Siperiassa]]. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä [[Krasnojarskin aluepiiri]], etelässä [[Tuva]] ja [[Altain tasavalta]], lännessä [[Kemerovon alue]].
== Maantiede ==
Hakassian pinta-alasta noin 65 prosenttia on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori on [[Karagoš]], joka yltää 2 930 metrin korkeuteen. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan [[Jenisei
== Väestö ==
Hakassian väkiluku on 586 000 (1996), joista alkuperäisväestöä [[hakassit|hakasseja]] on vain 11,1 %. Maan suurin etninen ryhmä on [[venäläiset]] 79,5 %. Lisäksi on [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] 2,3 %, [[saksalaiset|saksalaisia]] 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Eri heimojen murteet eroavat toisistaan aika lailla,tästä huolimatta hakasseille on luotu yhteinen kirjakieli.
Rivi 59 ⟶ 58:
== Hallinnollinen jako ==
▲Hakassia on jaettu hallinnollisesti 5 kaupunkialueeseen ja 8 piiriin.
=== Kaupunkialueet ===
Rivi 70 ⟶ 68:
=== Piirit ===
*[[Altain piiri]] (Алтайский)
*[[Askizin piiri]] (Аскизский)
*[[Bejan piiri (Venäjä)|Bejan piiri]] (Бейский)
*[[Bogradin piiri]] (Боградский)
*[[Ordžonikidzevskojen piiri]] (Орджоникидзевский)
*[[Širan piiri]] (Ширинский)
*[[Taštypin piiri]] (Таштыпский)
*[[Ust-Abakanin piiri]] (Усть-Абаканский)
== Talous ==
[[Hakassit]] ovat olleet perinteisesti [[paimentolaisuus|paimentolaisia]] ja yhä vieläkin 2/3 heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan metsävaroista johtuen pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa [[kivihiili|kivihiiltä]], [[rauta]]a, [[värimetalli|värimetalleja]] ja [[marmori]]a. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakasiassa hyvin.
▲[[Hakassit]] ovat olleet perinteisesti [[paimentolaisuus|paimentolaisia]] ja yhä vieläkin 2/3 heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan metsävaroista johtuen pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa [[kivihiili|kivihiiltä]], [[rauta]]a, [[värimetalli|värimetalleja]] ja [[marmori]]a. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakasiassa hyvin.
Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki [[Abakan (kaupunki)|Abakan]], josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Abakanista on rautatieyhteys pohjoiseen [[Atšinsk]]iin, itään [[Taišet]]iin ja länteen [[Novokuznetsk]]iin.
== Historia ==
[[Venäjä]] otti tämän ''Kirgiisien maana'' tai ''Khongorain'' nimellä tunnetun alueen haltuunsa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Jonkun verran hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin [[kristinusko]]on. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa [[venäläiset|venäläistä]] väestöä. Hakasseja kutsuttiin ''Abakanin'' tai ''Minusinskin tataareiksi'', kunnes [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi
▲[[Hakassit|Hakassien]] esi-isien asuinalue oli [[kirgiisit|kirgiisien]] vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat [[Mongolit|mongolien]] valtaan 1200-luvulla. [[Turkkilais-tataarilaiset kansat|Turkkilais-tataarilaiset]] hakassit sekoittuivat [[mongolit|mongolien]] kanssa ja näin syntyivät nykyiset [[hakassit]], jotka jakaantuvat viiteen eri heimoon.
▲[[Venäjä]] otti tämän ''Kirgiisien maana'' tai ''Khongorain'' nimellä tunnetun alueen haltuunsa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Jonkun verran hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin [[kristinusko]]on. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa [[venäläiset|venäläistä]] väestöä. Hakasseja kutsuttiin ''Abakanin'' tai ''Minusinskin tataareiksi'', kunnes [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi [[hakassit]].
[[Hakassien kansallinen piirikunta]] perustettiin [[1923]] ja siitä tuli [[Hakassien autonominen alue]] [[20. lokakuuta]] [[1930]], joka oli hallinnollisesti osa [[Krasnojarskin aluepiiri]]ä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi. Esimerkiksi [[šamaani]]t paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna [[1991]]. Tämän jälkeen Hakassia ei enää kuulunut Krasnojarskin aluepiiriin. ▼
▲[[Hakassien kansallinen piirikunta]] perustettiin [[1923]] ja siitä tuli [[Hakassien autonominen alue]]
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Khakassia}}
{{Venäjän alueet}}
[[Luokka:Hakassia| ]]
| |||