Ero sivun ”Noste” versioiden välillä

 

== Nosteen muodostuminen ==

 

Tarkastellaan esimerkkinä veteen upotettua kappaletta. Koska [[paine]] kasvaa syvyyden kasvaessa, kappaleen pintaan kohdistuu suurempi paine kappaleen alaosissa kuin yläosissa. Tämä paine-erosta syntyvä voima, noste, työntää kappaletta suoraan kohti pienempää painetta. Jos väliaineessa ei esiinny paine-eroa kappaleen ympärillä, ei myöskään nostetta muodostu. Käytännössä tällainen tilanne on epätavallinen, kuten esimerkiksi kiertorata. Muissa tapauksissa noste vaikuttaa aina kaikkiin väliaineen ympäröiviin kappaleisiin.

 

 

[[Arkhimedeen laki|Arkhimedeen lain]] mukaan kappaleeseen kohdistuu voima eli noste, jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu [[neste]]eseen tai [[kaasu]]un. Noste on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino. Nosteen suunta on suoraan kohti alempaa painetta ja vaikutuspiste kappaleen syrjäyttämän "väliainekappaleen" massakeskipiste.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hatakka, Jukka; Saari, Heikki; Sirviö, Jarmo; Viiri, Jouni; Yrjänäinen, Sari | Nimeke = Physica 4. Liikkeen lait| Vuosi = 2007| Luku = | Sivu = 80–81| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Wsoy| Tunniste = ISBN 978-951-0-28737-8 | Viitattu = 28.1.2012}}</ref> Esimerkiksi tilavuudeltaan 1 [[litra]]n kokoinen kappale kokee veteen upotettuna noin 1&nbsp;kg x 9,81&nbsp;m/s² = 9,81&nbsp;N nosteen riippumatta siitä, mistä materiaalista kyseinen kappale on tehty, minkä muotoinen tai miten raskas se on. Sama kappale kokee maan pinnalla ilmakehän vaikutuksesta noin 0,001&nbsp;m³ x 1,2&nbsp;kg/m³ x 9,81&nbsp;m/s² = 0,01&nbsp;N nosteen. Voidaan yleistää, että jos kappaleen [[tiheys]] on pienempi kuin ympäröivän väliaineen tiheys, on noste suurempi voima kuin paino.

 

 

== Miten noste ei muodostu ==