Versio 6. lokakuuta 2019 kello 23.30 muokkaa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 645 muokkausta Mallineet lähteisiin. ← Vanhempi muutos		Versio 6. lokakuuta 2019 kello 23.41 muokkaa kumoa Paranaja (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 27 820 muokkausta väärä vuosi Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Hyönteiskato''' tarkoittaa [[Hyönteiset\|hyönteisten]] määrän vähenemistä ja hyönteislajien [[sukupuutto]]a. Vuonna ~~2018~~2017 julkaistun tutkimuksen mukaan saksalaisten luonnonsuojelualueiden lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt yli 75 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana. Suomessa samanlaista hyönteisten joukkokatoa ei ole havaittu, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on havaittu mehiläiskatoa ja monet päiväperhoset ovat taantuneet voimakkaasti Etelä-Englannissa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.karjalainen.fi/teemat/muuta/blogit/item/213809 \| Nimeke = Luontopihoille ja hyönteishotelleille on nyt tarvetta enemmän kuin koskaan \| Tekijä = Kauhanen, Hannu \| Ajankohta = 20.10.2017 \| Julkaisu = Karjalainen \| Viitattu = 6.10.2019}}</ref> Mehiläiskannat ovat romahtaneet Yhdysvalloissa jopa 30 prosentilla viime vuosina. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että tuholaishyönteisten torjuntaan käytetyt neonikotinoidit aiheuttavat mehiläisten joukkotuhoa. Myös rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatilla on haitallisia vaikutuksia [[Mehiläiset\|mehiläisten]] keskushermostoon jo tavanomaisilla pitoisuuksilla<ref>{{Lehtiviite \| www = https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25063858 \| Otsikko = Effects of field-realistic doses of glyphosate on honeybee appetitive behaviour. \| Tekijä = Herbert, LT & Vázquez, DE & Arenas, A & Farina, WM \| Julkaisu = Journal of Experimental Biology \| Vuosikerta = 217 \| Ajankohta = 1.10.2014 \| Numero = 19 \| Sivut = 3457–3464 \| Julkaisija = \| Doi = 10.1242/jeb.109520 \| Viitattu = 6.10.2019 \| Kieli = {{en}}}}</ref>. Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan neonikotinoidit eivät hajoa luonnossa aineen valmistajien esittämällä nopeudella. Lisäksi ne leviävät käsitellyistä kasveista mehiläisten ja siitepölyn mukana myös lähistön käsittelemättömiin kasveihin. Mehiläiset kuljettavat neonikotinoidia sisältävää siitepölyä myös pesäänsä, jossa se leviää muihin mehiläisiin.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.uusisuomi.fi/uutiset/mehilaisten-joukkotuho-ihminen-varmuudella-syyllinen-todiste-myos-glyfosaatista/bd1cfc5c-1b10-3e14-82bf-88f81fb089e3 \| Nimeke = Mehiläisten joukkotuho: Ihminen varmuudella syyllinen, todiste myös glyfosaatista \| Tekijä = Kammonen, Teemu \| Ajankohta = 6.7.2015 \| Julkaisu = Uusi Suomi \| Viitattu = 6.10.2019}}</ref> Rivi 6: * [[Kuudes joukkosukupuutto]] == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == * [https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0006320718313636 Worldwide decline of the entomofauna: A review of its drivers] ''Biological Conservation'', Volume 232. Viitattu 12.2.2019 {{en}}

Ero sivun ”Hyönteiskato” versioiden välillä