Ero sivun ”Arto Paasilinna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 34:
Paasilinnat olivat kotoisin [[Petsamo|Petsamon]] [[Salmijärvi (Petsamo)|Salmijärveltä]]. [[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä vuonna [[1939]] perhe pakeni Norjan puolelle [[Narvik|Narvikiin]]. Huhtikuussa 1940 he palasivat Suomeen. Vanhemmat vuokrasivat Kittilän Alakylästä Mäkivaara-nimisen autiotalon, jossa Arto, perheen viides lapsi, syntyi.<ref>Kemppainen, Jouni K.: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012</ref>
Marraskuussa 1943 Paasilinnat jättivät Kittilän taakseen. He asuivat useilla eri paikkakunnilla, kunnes asettuivat [[Tervola|Tervolaan]] Kuikeron asutustilalle syksyllä 1948. Valtio antoi siirtolaisille maata, mutta lopusta he saivat huolehtia itse. Tontilla ei ollut asuinrakennusta, mutta Väinö vuokrasi perheelle väliaikaisen hirsimökin, jossa oli yksi huone. Varsinaisen talon rakennustyöt aloitettiin vasta seuraavana kesänä. Sota ja pitkä evakkotaival olivat suistaneet perheen köyhyyteen. Väinö Paasilinna hoiti asioitsijan töitä, mutta asiakkailla ei aina ollut varaa maksaa hänen palkkioitaan. Tilannetta pahensi hänen sairastamansa [[Tuberkuloosi|tuberkuloosi]]
Väinö-isä kuoli maaliskuussa 1950.<ref>Kemppainen, Jouni K.: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012</ref>
Paasilinnoilla arvostettiin kirjasivistystä ja Arto osasi lukea ja kirjoittaa jo ennen kansakoulun ensimmäistä luokkaa.<ref>Kemppainen, Jouni K.: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012</ref> Koulumatkoillaan Arto viihdytti usein nuorempia sisaruksiaan Sirpaa ja Mauria kertomalla tarinoita.<ref>Hirvikoski, Hannu: Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina, Edico Oy, Helsinki 2007, s. 24</ref>
|