Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä

111 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Linkkilisäyksiä
(Linkkilisäyksiä)
 
==Uran alku==
Mattila syntyi keskikokoisen maalaistalon pojaksi. Lapsuudessaan hän harrasti urheilua ja liikuntaa ja ylsi myöhemmin Suomen mestaruuksiin saakka. Hän oli 200 metrin aitajuoksun [[Suomen mestari]] vuonna 1945 ja Tampereen Pyrinnön vuosina 1943 ja 1945 4 x 100 m viestinjuoksun Suomen mestaruuden voittaneissa joukkueissa.<ref>{{Kirjaviite |Nimeke = Urheilumme kasvot | Julkaisija = Oy Scandia Kirjat Ab | Vuosi = 1972 | Sivut = 995}}</ref> Mattila oli olympiavalmennettava [[Kesäolympialaiset 194|vuoden 1940 kisoihin]], jotka peruutettiin sodan vuoksi. Urheilun kautta hän tutustui Urho Kekkoseen, jonka tuella hän nousi myöhemmin asemiin politiikassa ja liike-elämässä.
 
Sodan jälkeen hän valmistui sekä [[diplomi-insinööri]]ksi (1946) että [[kauppatieteet|kauppatieteiden maisteriksi]] (1950) <ref>Mitä Missä Milloin 1982, Otava, s.&nbsp;108</ref> ja työskenteli liike-elämän palveluksessa. Vuonna 1952 hänet nimitettiin kaupalliseksi neuvokseksi Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahastoon, jossa hän ryhtyi solmimaan Suomelle kauppasuhteita tuoreen [[Kiina|Kiinan kansantasavalla]]n kanssa. [[Peking]]istä hän siirtyi 1957 [[Buenos Aires]]iin kaupalliseksi lähetystösihteeriksi.
 
==Poliitikkona ja ministerinä==
Vuonna 1960 hänet nimitettiin monelle yllätyksenä [[Kauppa- ja TeollisuusministeriönTeollisuusministeriö]]n kauppaosaston päälliköksi. Virka oli keskeinen Suomen [[idänkauppa|idänkaupassa]]. Hän alkoi päästä sisäpiireihin vallankäytön ytimessä ja pääsi myös läheiseen suhteeseen presidentti Urho Kekkosen kanssa ja tämän luottomieheksi. Osaksi tämä johtui yhteisistä taustoista: molemmat olivat maalaistalon poikia ja entisiä huippu-urheilijoita. Lisäksi molemmilla oli sama puoluetausta. Mattila ei kuitenkaan koskaan sitoutunut julkisesti puolueisiin, mutta vähitellen hänestä tuli yksi puolueen [[K-linja]]n johtohahmoista, joka vaikutti kulissien takana poliittisiinkin asioihin.
 
Hänet nimitettiin [[ulkomaankauppaministeri]]ksi [[Karjalaisen I hallitus|Ahti Karjalaisen ensimmäisen hallituksen]] loppuajaksi vuoden 1963 lopulla. Karjalaisen jälkeen nimitetyssä [[Reino R. Lehto|Reino R. Lehdon]] virkamieshallituksessa hän oli [[kauppa- ja teollisuusministeri]]nä. Hän toimi kahteen otteeseen myös [[ulkoministeri]]nä. Kesällä 1975 Mattila oli [[Liinamaan hallitus|Liinamaan hallituksessa]] ulkoministerinä ja toimi Kekkosen oikeana kätenä [[ETYK]]-kokouksen aikana.
 
===Laivanrakennus===
Mattila otti strategiakseen yhtiön laajentamisen. Hänen edeltäjiensä aikana laivanrakennusta oli supistettu, mutta Mattila totesi alan näkymät hyviksi 1970-luvun alussa. Helsingin [[Vuosaari|Vuosaareen]] rakennettiin [[Vuosaaren telakka|telakka]], jonka pääasialliset tuotteet olivat [[säiliöalus|säiliöaluksia]]. Kun telakka vuonna 1974 aloitti toimintansa, edellisen vuoden öljykriisi oli kuitenkin heikentänyt näkymät siinä määrin, että tankkerien valmistaminen päättyi pian. Idänkaupan ansiosta telakan toiminta kuitenkin pysyi voitollisena koko 1970-luvun, mutta 1986 se yhdistettiin [[Wärtsilä Meriteollisuus|Wärtsilä Meriteollisuuteen]] ja toiminta Vuosaaressa päättyi.
 
===Traktorituotanto===
Valmetin [[traktori]]tuotantoa laajennettiin Mattilan kaudella. Valmet oli aikaisemmin perustanut [[Brasilia]]an traktoritehtaan, jota laajennettiin ja siitä tuli varsin kannattava tytäryhtiö. [[Volvo BM#Volvo BM ja Volvo BM Valmet|Volvon traktorituotanto]] liitettiin Valmetiin 1979. Myös Valmetin omia traktorimalleja kehitettiin, ja ne menestyivät markkinoilla varsin hyvin.
 
===Uudenkaupungin autotehdas===
Valmetin hankkeista ehkä näkyvin oli autotehtaan perustaminen [[Valmet Automotive|autotehtaan perustaminen Uuteenkaupunkiin]] yhdessä ruotsalaisen [[Saab (automerkki)|Saab]]in kanssa. Toteutumisen taustalla oli vaikutusvaltaisia poliittisia voimia. Mattilalla oli hyvät välit Kekkosen kanssa, ja tämä puolestaan tunsi hyvin Marcus Wallenbergin, joka hallitsi Saabia.
 
===Paperikoneet===