Versio 2. lokakuuta 2019 kello 00.12 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 464 muokkausta luettelo siirretty omalle sivulleen, linkki sinne ← Vanhempi muutos		Versio 2. lokakuuta 2019 kello 00.37 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 464 muokkausta →‎Kirjapainotaito: kirjasta Uudempi muutos →
Rivi 20: === Kirjapainotaito === [[Kuva:Gutenberg.jpg\|thumb\|upright\|Johannes Gutenberg, kirjapainotaidon keksijä.]] Kirjapainotaidon keksijänä pidetään [[Johannes Gutenberg]]iä. Hän alkoi valaa kirjasimia metallista. Irtokirjasimet nopeuttivat sivun tekemistä olennaisesti verrattuna siihen, että jokainen sivu olisi kaiverrettu erilliseksi puu- tai metallilevyksi. Kirjapainotaidon keksijänä pidetään saksalaista [[Johannes Gutenberg]]iä, joka eli 1400-luvulla. Hän ei varsinaisesti keksinyt mitään sellaista, mitä ei jo olisi ollut olemassa, mutta hän yhdisti kaikki elementit toimivaksi tekniseksi ratkaisuksi. Jo ennen Gutenbergiä Euroopassa oli jo painettu puuleimasimilla ja puulaatoilla kankaalle kuvia ja kuvioita sekä paperille esimerkiksi pelikortteja ja pyhimystenkuvia. Myös metallileimasimia oli käytetty esimerkiksi rahan lyömisessä. Gutenbergillä oli kultasepän taustaa, ja hän keksi 1430-luvulla ryhtyä valamaan erillisiä kirjakkeita metallista. Irtokirjasimet nopeuttivat sivun tekemistä olennaisesti verrattuna siihen, että jokainen sivu olisi kaiverrettu erilliseksi puu- tai metallilevyksi. Seuraavien vuosien aikana Gutenberg valmisti saksan kielessä tarvittavat kirjakkeet sekä kehitti muun muassa painokoneen, latomistekniikan ja oikeanlaisen painovärin.<ref>Gardberg 2011, s. 31–42.</ref> Gutenbergin kirjapainotaidon mestarinäytteenä pidetään [[Gutenbergin Raamattu\|Raamattua]], jonka parissa hän työskenteli vuosina 1452–1455. Kun Gutenbergillä ei ollut rahaa maksaa velkojaan, hänen työtään jatkoivat hänen liikekumppaninsa [[Johannes Fust]] ja tämän vävy [[Peter Schöffer]]. Kirjapainotaito levisi nopeasti muualle Saksaan, ja kohta muuallakin Euroopassa työskenteli saksalaisia painajia.<ref>Gardberg 2011, s. 43–48.</ref> Kirjapainotaito teki [[tieto\|tiedon]] monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään. [[Lukutaito]] ja kirjapainotaito kehittyivät yhdessä. Ilman kirjapainotaitoa eivät [[yliopisto]]tkaan olisi kehittyneet. Niinpä kirjapainoja nousi sinne missä oli yliopistoja.▼ ▲Kirjapainotaito teki ~~[[tieto\|~~tiedon]] monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu yhdeksi maailman suurimmista keksinnöistä. Kirjapainotaito mahdollisti ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään. [[Lukutaito]] ja kirjapainotaito kehittyivät yhdessä. Ilman kirjapainotaitoa eivät [[yliopisto]]tkaan olisi kehittyneet. Niinpä kirjapainoja nousi sinne missä oli yliopistoja. Gutenberg ja hänen liikekumppaninsa [[Johannes Fust\|Johann Fustin]] apulainen [[Peter Schöffer]] paransivat kirjasinten valantaa ja painomustetta. Vuonna [[1462]] sekä Gutenbergin että Fust-Schöfferin kirjapainot paloivat. Tästä seurasi työmiesten hajaantuminen Euroopan eri maihin ja samalla kirjapainotaidon leviäminen. === Latomakone ===

Ero sivun ”Painaminen” versioiden välillä