Ero sivun ”Salla Simukka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Simukka on opiskellut Helsingin yliopisto pohjoismaista [[filologia]]a, [[suomen kieli|suomen kieltä]] ja kirjallisuutta, [[Sukupuolentutkimus|naistutkimusta]] ja luovaa kirjoittamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/kulttuuri/simukka/ | Nimeke = Salla Simukka kirjoittaa rajua proosaa tavallisista nuorista | Julkaisija = Nettiradio Mikaeli | Viitattu = 5.1.2015}}</ref> Hänen esikoisteoksensa ''Kun enkelit katsovat muualle'' (2002) syntyi Otavan kirjoituskilpailun tuloksena.<ref name=matrikkeli>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20141030193355/http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=106 | Nimeke = Salla Simukka | Julkaisu = Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli | Julkaisija = Suomen Nuorisokirjailijat | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 23.10.2015}}</ref> Kirja on kahden teinitytön rakkaudesta kertova nuortenromaani.<ref name=minedu/> Vuonna 2004 ilmestynyt ''Minuuttivalssi'' on jatkoa runsasta huomiota saaneelle esikoiselle. ''Viimeiset'' (2005) kertoo kolmen tytön hankkeesta päästä eroon neitsyydestä. Teoksellaan ''Kipinä'' (2006) Simukka aloitti viisiosaisen Tapio ja Moona -nuortenkirjasarjan, jonka aiheena on tytön ja pojan ystävyys. Avausosa sijoittuu [[Prometheus-leiri]]lle.
 
Vuonna 2012 julkaistu kirjapari ''Jäljellä'' ja ''Toisaalla'' on lähitulevaisuuteen sijoittuvan nuorten [[dystopia]] maailmasta, jossa päähenkilö herää ja huomaa olevansa yksin koko maailmassa. Simukka sai kirjaparista [[Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto|Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 2012 ja Oscar[[Topelius-palkinto|Topelius-palkinnon]]<nowiki/>palkinnon vuonna 2013. Kirjojen kokonaisuutta kuvattiin eheäksi ja niiden nähtiin nostavan esiin tärkeitä teemoja ja ottavan kantaa nyky-yhteiskunnan arvomaailmaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6449511 | Nimeke = Simukalle ja Ellilälle nuorten- ja lastenkirjapalkinnot | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Rinta-Tassi, Minna | Ajankohta = 14.1.2013 | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Vuonna 2013 Simukka sai [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriö]]n jakaman [[Suomi-palkinto|Suomi-palkinnon]].<ref name=minedu>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2013/12/suomi_palkinnot2013.html?lang=fi | Nimeke = Arhinmäki jakoi seitsemän Suomi-palkintoa ansioituneille taiteilijoille | Ajankohta = 16.12.2013 | Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö| Viitattu = 31.12.2013 }}</ref>
 
Simukka teki kansainvälisen läpimurron Lumikki Anderssonista kertovalla [[trilogia]]lla, jonka ensimmäinen osa ''[[Punainen kuin veri]]'' ilmestyi Suomessa keväällä 2013 ja toinen osa ''[[Valkea kuin lumi]]'' saman vuoden syksyllä.<ref name=minedu/> Kolmas osa ''[[Musta kuin eebenpuu]]'' julkaistiin helmikuussa 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirja.fi/kirja/salla-simukka/musta-kuin-eebenpuu/9789513176297/ | Nimeke = Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu | Julkaisu = Kirja.fi | Viitattu = 12.12.2014}}</ref> Trilogian käännösoikeudet on myyty 52 maahan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirja.fi/kirjailija/salla-simukka/ | Nimeke = Salla Simukka | Julkaisu = Kirja.fi | Viitattu = 13.10.2016}}</ref> Nimet viittaavat [[Grimmin veljekset|Grimmin veljesten]] satuun ''[[Lumikki]]''. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' kirjallisuuskriitikko [[Suvi Ahola]]n mukaan kirjojen suosio perustuu Simukan tarinaperinteen ja populaarikulttuurin tuntemukseen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/arviot/Kirja/a1393578650010 | Nimeke = Salla Simukka tekee taitavasti saduista modernia toimintaviihdettä | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Ahola, Suvi | Ajankohta = 1.3.2014 | Viitattu = 20.1.2015}}</ref> Trilogiasta on tekeillä myös elokuva.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8882912 | Nimeke = Suomalaiskirjailijan kirjasarjasta tehdään elokuva Hollywoodissa – tavoittelee samaa yleisöä kuin Nälkäpeli ja Twilight | Julkaisu = Yle.fi | Tekijä = Gustafsson, Miia | Ajankohta = 15.5.2016 | Viitattu = 13.10.2016}}</ref> Huhtikuussa 2017 teos Punainen kuin veri oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n ja [[Fili|kirjallisuuden vientikeskus Filin]] tilastojen mukaan käännetty jo 35 kielelle (lisäksi kaksi käännöstä oli tekeillä). Teos oli kaikkien aikojen kolmanneksi käännetyin suomalainen romaani. Se oli käännösten lukumäärässä ohittanut Mika Waltarin [[Sinuhe egyptiläinen|Sinuhe egyptiläisen]]; tässä vaiheessa sitä runsaammin oli käännetty vain [[Kalevala]]a (59 kielelle) ja Sofi Oksasen [[Puhdistus|Puhdistusta]] (37 kielelle). Tässä vaiheessa myös teossarjan toinen osa oli käännetty 25 kielelle ja kolmas osa 30 kielelle, mikä merkitsee näidenkin kirjojen nousseen jo suomalaisen käännöskirjallisuuden top-20:een.<ref name="finlit-yli20kielelle">{{verkkoviite| osoite= http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/#teokset| nimike= Kirjallisuusviennin tilastoja| ajankohta= tilanne 11/2016| julkaisija= finlit.fi| viitattu= 27.4.2017}}</ref><ref name="finlit-haku">{{verkkoviite| osoite= http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/| nimike= Suomen kirjallisuuden käännökset| selite= Haku nimikkeiden mukaan (esim. "Kalevela", "Puhdistus" tai "Punainen kuin veri", valinta julkaistut käännökset. Tekeillä olleet käännökset ilmenivät valinnalla myydyt käännökset| julkaisija= finlit.fi| viitattu= 27.4.2017}}</ref>