Ero sivun ”Alexander Klossner” versioiden välillä

Klossnerin vanhemmat olivat maanviljelijä Jac Klossner ja Julie Bernhard ja puoliso vuodesta 1930 sairaanhoitaja Emmi Kyllikki Tuomela. Hän tuli ylioppilaaksi Käkisalmen suomalaisesta yhteiskoulusta 1913 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1926. Tohtoriksi Klossner väitteli 1930 ja seuraavana vuonna hän sai kirurgian erikoislääkärin pätevyyden. Ennen sotia Klossner työskenteli lääkärinä munmuun muassa Helsingissä, [[Haagan kauppala]]ssa, [[Viipuri]]ssa ja [[Hämeenlinna]]ssa.<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 277}}</ref> Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n kirurgian [[dosentti]] 1937–1945, [[Turun yliopisto]]n kirurgian professori vuodesta 1945, Turun lääninsairaalan vt. johtaja 1946–1958 ja Turun yliopistollisen keskussairaalan johtaja ylilääkärijohtajaylilääkäri vuodesta 1958.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1155</ref> Hän oli myös [[Vakuutusyhtiö Sampo|Vakuutusyhtiö Sammon]] ylilääkäri 1946–1963.<ref name="HS" /> Klossner oli sotilasarvoltaan lääkintämajuri (1940), [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] hänelle myönnettiin muun muassa Raudun rintaman risti (1918).<ref name="SL62/>