Ero sivun ”Emmental” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kattirivi+ |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee juustoa. [[Emmental (alue)|Emmentalin alueesta]] Keski-Sveitsissä on oma artikkelinsa.}}
[[Tiedosto:
'''Emmental''' ({{k-de|Emmentaler}}) eli '''tahkojuusto'''<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 113 | Julkaisija =WSOY }}</ref> on
Juuston toinen suomalaisnimi tahkojuusto tulee siitä, että emmentaljuusto valmistetaan isoa tahkokiveä muistuttaviksi, 75–100 kg painaviksi matalan lieriön muotoisiksi kappaleiksi.<ref name="suova" />
==Historia==
[[Tiedosto:Production of cheese 1.jpg|thumb|vasen|Emmentalin teollista tuotantoa.]]
''Emmentaler'' on alun perin peräisin [[Sveitsi]]stä ja nimellä on tarkemmin viitattu [[Bern (kantoni)|Bernin kantonin]] [[Emme]]joen laakson (''Emmental'') alueen juustoihin. Historiallisissa lähteissä alueen juustot mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvulla ja erityisesti nimellä ''Emmentaler'' juusto mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1542. Pitkään tavallisin tapa tehdä juustoa oli valmistaa sitä [[voi]]n tuotannomn sivutuotteena, jolloin syntyvä juusto oli vähärasvaista, eikä sitä yleensä riittänyt vientiin. Alppiniittyjen laajojen laidunten avulla alueella saatettiin alkaa pitää suuria määriä karjaa, mikä merkitsi myös suurta maidontuotantoa. Emmentaler-juuston kaltaista rasvaista juustoa alettiin tehdä erityisesti myyntiä varten. Myyntiä varten kehitettiin myös valmistusvaihe, jota kutsuttiin polttamiseksi. Kun juustomassaa kuumennettiin, lopputuloksena syntyvästä juustosta tuli kovrempaa ja paremmin säilyvää, mikä sopi erityisesti juustoille, joita vietiin myytäväksi aina ulkomaille saakka.<ref name="oxtc">{{Kirjaviite | Tekijä = Catherine Donnelly | Nimeke = The Oxford companion to cheese | Vuosi = 2016 | Luku = | Sivu = 249-230 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9780199330881 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Juustojen valmistamisesta tuli pian rahakasta liiketoimintaa. Ala houkutteli etenkin heitä, jotka eivät voineet elättää itseään pelkällä maanviljelyllä. Tilallisten pojat, jotka eivät perimmyysjärjestyksessä saaneet maata perustivat ''kuher''-nimisiä osuuskuntia, jotka vuokrasivat karjaa, sekä ostivat niille tiloja ja rehua paikallisilta viljelijöiltä. Perinne koki suuren iskun, kuun juustokauppiaat alkoivat perustaa teollisempaa juustontuotantoa. Osa pärjäsi heikommin kiristyneessä kilpailussa-. Toisaalta monet heistä muuttivat ulkomaille, jonne he veivät juustonvalmistuksen taidon mukanaan. Emmentaler levisi näin myös Sveitsin ulkopuolelle maihin, kuten [[Suomi|Suomeen]], [[Venäjä|Venäjälle]], [[Saksa]]an, [[Ranska]]an ja [[Italia]]an 1800- ja 1900-lukujen aikana.<ref name="oxtc" /> Suomen ensimmäisen emmentalin valmisti Rudolf Klossner [[Sippolan kartano|Sippolan]] kartanomeijerissä vuonna 1856. Hän oli tullut Suomeen valmistamaan emmentalia kapteeni [[Alexander von Daehn]]in kutsumana, joka oli [[Sveitsi]]n-matkallaan ihastunut emmentaler-juustoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://visitkouvola.fi/fi/a/45/sippola-kirkonkyla-kouvola | Nimeke = Kulttuurin ja historian Sippola | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = VisitKouvola | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.9.2019 }}</ref> Juustoja ulkomailla kutsuttiin edelleen emmentaliksi, vaikka ne eivät enää Emmejoen laaksosta olleetkaan.<ref name="oxtc" />
Myös Sveitsissä kukoistanut emmentalin teollinen tuotanto kärsi huomattavan iskun [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] takia. Juustojen vienti ulkomaille kiellettiin sodan aikana kotimaan tarjonnan takaamiseksi. Toimintansa turvaamiseksi juustojen valmistajat perustivat Sveitsin juustoliiton oman asiansa ajajaksi. 1950-luvulta lähtien emmentalin valmistajat saivat huomattavia tukia valtiolta juuston vientivalmistusta varten. Emmentalia valmistetaan edelleen myös Sveitsin ulkopuolella useissa huomattavastikkin toisistaan poikkeavissa muodoissa. Joskus nimeä ''Emmentaler'' käytetään yleisnimityksenä mistä tahansa "sveitsiläisenä" pidetystä juustosta.<ref name="oxtc" />
== Lähteet ==
Rivi 18 ⟶ 19:
{{commonscat-rivi}}
*[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/32847/Heikintalo_Noora.pdf?sequence=1 Noora Heikintalo: Maidon homogenoinnin vaikutus emmentaljuuston aistittavaan laatuun ja kemiallisiin ominaisuuksiin, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, Helsinki 2012] (pdf)
[[Luokka:Lehmänmaitojuustot]]
|