Versio 25. syyskuuta 2019 kello 07.41 muokkaa Harria (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 14 557 muokkausta →‎Ura: lisätty kirja Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 25. syyskuuta 2019 kello 19.32 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta kaupallinen linkki ja toisteinen linkki pois; aukt. Uudempi muutos →
Rivi 29: \| musicbrainz = }} '''Seija Saara Maria Simola''' (myöh. ''Franzén'', [[25. syyskuuta]] [[1944]] [[Helsinki]]<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä= Latva, Tony; – Tuunainen, Petri\| Nimeke= Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa\| Julkaisija=~~Helsinki:~~ WSOY \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Vuosi=2004 \| Tunniste= ISBN 951-0-27817-3}} </ref> – [[21. elokuuta]] [[2017]] [[Vantaa]]<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hs.fi/muistot/art-2000005349430.html\|Nimeke=Seija Simola 1944–2017 – Muistot\| Tekijä = Koppinen, Mari\| Julkaisija =Helsingin Sanomat\| Ajankohta =2.9.2017\| Viitattu = 4.9.2017}}</ref>) oli [[Suomi\|suomalainen]] [[iskelmälaulaja]] ja [[sanoittaja]]. Hänen vanhempansa olivat taidemaalari, [[director cantus]] [[Urpo Simola]]<ref name="pomus">{{Verkkoviite \| Osoite = http://pomus.net/001860 \| Nimeke = Seija Simola \| Tekijä = Pälli, Erkki \| Julkaisu = POMUS \| Julkaisupaikka = \| Ajankohta = \| Julkaisija = \| Arkisto = \| Arkistoitu = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Lainaus = \| Viitattu = 31.8.2017 \| Kieli = }}</ref> ja [[Voimistelu\|voimistelija]] Anita Lappalainen.{{lähde}} Simola oli 1960- ja 701970-~~lukujen~~luvun suosituimpia suomalaisia naislaulajia. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat ”Kun aika on”, ”Sulle silmäni annan”, ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. Simola edusti Suomea [[Eurovision laulukilpailu\|Eurovision laulukilpailussa 1978]] kappaleella ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201708312200362553_vd.shtml\|Nimeke=Laulaja Seija Simola on kuollut\| Tekijä = Vatka, Miia\| Julkaisija =Iltalehti\| Ajankohta =31.8.2017\| Viitattu = 31.8.2017}}</ref> == Ura == 1960-luvun alkupuolella 18-vuotias Seija Simola esiintyi Leo Lindblomin yhtyeen solistina. Hänen seuraava kiinnityksensä oli [[Erkki Valaste]]en orkesterissa. Ensimmäinen single ”Kun hämärtää” / ”Suurkaupungin valot” ilmestyi vuonna 1966. Vuonna 1969 julkaistiin italialaisiskelmät ”Kun aika on”, ”Sulle silmäni annan” ja ”Rakkaus kasvoista kasvoihin”. Samana vuonna ilmestyivät myös ”Näkemiin” (''[[Aranjuez-konsertto\|Aranjuez-konserton]]'' teema) ja [[Claude Debussy]]n ”Kuutamo”. Simola oli suosittu artisti koko 1970-luvun ajan. Laulelmien ja iskelmien lisäksi hän levytti silloin tällöin myös [[Popmusiikki\|popmusiikkia]], kuten tunnetut [[Abba]]-kappaleet ”[[Waterloo (kappale)\|Waterloo]]” ja ”Fernando”, joihin laulaja itse teki suomennokset. Suurimpia menestyksiä olivat ”Maritza” ja ”Et itkeä saa Argentiina”. 1970-luvulla Seija Simola lauloi myös [[Pepe & Paradise]]n kanssa ja [[Lauluyhtye Fyrkka\|Lauluyhtye Fyrkassa]], jonka [[Yleisradion_kantanauha\|kantanauhaäänitteitä]] soitettiin ahkerasti radiossa. Parhaiten mieliin lienee jäänyt lastenlaulu ”Pippuri ja unikko”. Rivi 40: Vuonna 1978 Simola edusti Suomea [[Euroviisut\|Eurovision laulukilpailussa]] [[Reijo Karvonen\|Reijo Karvosen]] sävellyksellä ”[[Anna rakkaudelle tilaisuus]]”. Laulu jäi kilpailuissa 18. sijalle, joka oli vuosikymmenen huonoin suomalaissijoitus.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisula/topic8120.html\|Nimeke=Suomi 1978: Seija Simola – Anna rakkaudelle tilaisuus\| Tekijä = \| Julkaisu =Viisukuppila\| Ajankohta =21.2.2012\| Viitattu = 10.12.2016}}</ref> Huono menestys Euroviisuissa vaikutti laulajan suosioon ja levymyynti ja keikkatarjoukset vähenivät.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-9808137</ref><ref>https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002764042.html</ref> Esimerkiksi vuonna 1979 julkaistu LP-levy ''Katseen kosketus'' ei menestynyt, vaikka se soi paljon radiossa. Levyllä ovat Simolan tunnetut kappaleet ”Kesytetty” ja ”[[Laulu kuolleesta rakastetusta]]”. 1980-luvulla Seija Simola levytti kaksi pitkäsoittoa, jotka sisälsivät diskopoljentoisia iskelmiä. ”Ei rakastaa voi tämän enempää” vuodelta 1984 jäi laulajan viimeiseksi hitiksi. Simola ei ole koskaan mieltänyt itseään varsinaisesti iskelmälaulajaksi, ja diskoalbumien vastapainoksi [[Esa Kaartamo]] sävelsi ja sanoitti vuonna 1986 hänelle levykokonaisuuden, jota artisti itse piti yhtenä uransa parhaista.{{lähde}} Levy jäi Simolan viimeiseksi pitkäsoitoksi, ja sen kappale ”Sateenvarjo” soi usein radiossa. Artistin uusimmat levytykset löytyvät vuonna 2003 julkaistulta kokoelmalevyltä ''50–70-luvun ladyt: 17 [[Erik Lindström]]in unohtumatonta iskelmää''. Vuonna 2011 Seija Simola menetti lauluäänensä leikkauksessa, joka vaurioitti hänen äänihuuliaan. Tällöin hän myös vetäytyi julkisuudesta eikä ~~juurikaan~~juuri enää antanut haastatteluja.<ref>https://www.is.fi/musiikki/art-2000000790061.html</ref> Opetusministeriö myönsi Seija Simolalle vuonna 2005 [[Taiteilijaeläke\|taiteilijaeläkkeen]]. Simolasta julkaistiin vuonna 2019 Ismo Loivamaan ja Pirkko Vekkelin kirjoittama elämäkerta ''Seija Simola: Kun aika on''. Simolasta ilmestyi syyskuussa 2019 [[Avain (kirjankustantamo)\|Avain-kustantamon]] kustantama Ismo Loivamaan ja Pirkko Vekkelin kirjoittama 320-sivuinen kirja ''Seija Simola – Kun aika on''. ISBN-13: 9789523042360.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://avain.net/tuote/ismo_loivamaa/kun_aika_on_seija_simolan_tarina/9789523042360\|nimeke=Kun aika on : Seija Simolan tarina, Ismo Loivamaa; Pirkko Vekkeli, Avain {{!}} Avain\|julkaisu=avain.net\|viitattu=2019-09-25}}</ref> == Yksityiselämä == Seija Simolan toinen aviomies oli [[muusikko]] [[Pekka Hartonen]], joka soitti [[Solistiyhtye Suomi\|Solistiyhtye Suomessa]] bassoa. Seijan ja Pekan poika Nico Hartonen on metalliyhtye Godsplaguen solisti.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.musicalypse.net/playlist-of-my-life-nico-hartonen-godsplague-resolution-13-dimebag-beyond-forever-2016/\|nimeke=PLAYLIST OF MY LIFE – Nico Hartonen (Godsplague, Resolution 13, Dimebag Beyond Forever), 2016\|tekijä=Ringman, Mika ~~Ringman~~\|julkaisu=Musicalypse\|ajankohta=2016-05-17\|viitattu=2019-09-25\|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> == Albumit == Rivi 70: == Lähteet == {{Viitteet}} ==Kirjallisuutta== * {{Kirjaviite \| Isbn=978-952-30-4236-0 \| Nimeke=Kun aika on: Seija Simolan tarina \| Tekijä=Loivamaa, Ismo – Vekkeli, Pirkko \| Julkaisija=Avain \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Vuosi=2019 }} == Aiheesta muualla == * {{Äänitearkisto\|laulu\|Simola+Seija}} * {{Äänitearkisto\|sanoitus\|Simola+Seija+Saara+Maria}} * [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=75&t=373&a=3176 ~~YLE / Elävä arkisto:~~ ''Yötön yö''.] YLE Elävä arkisto. * [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=75&t=369&a=2982 ~~YLE / Elävä arkisto:~~ ''Anna rakkaudelle tilaisuus''.] YLE Elävä arkisto. * [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/seija-simolalla-oli-kaksi-laulajaminaa ~~Yle Elävä arkisto:~~ Seija Simolalla oli kaksi laulajaminää.] Yle Elävä arkisto. * [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=75&t=373&a=3219 ~~YLE / Elävä arkisto:~~ ''One Two Three''.] YLE Elävä arkisto. * [http://www.hs.fi/muistot/art-2000005349430.html Seija Simolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa] {{Suomi Euroviisuissa}} {{Auktoriteettitunnisteet}} {{AAKKOSTUS:Simola, Seija}} [[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]

Ero sivun ”Seija Simola” versioiden välillä