Ero sivun ”Tafsir” versioiden välillä

''Tafsir -''selityksillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin ne kytkevät jokaisen [[suura]]n Muhammedin elämäkertaan. Tämä on islamin kannalta välttämätöntä, sillä profeetta Muhammed ei varsinaisesti esiinny itse tekstissä. Sana Muhammed esiintyylöytyy KoraanissaKoraanista vain neljä kertaa, mutta niidenkin osalta on epävarmaa, mitä sanallasillä kulloinkin tarkoitetaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources|Vuosi=2013|Sivu=251-307|Julkaisija=Prometheus}}</ref> Varmuudella Muhammedista kerrotaan vain yksi tarina, kertomus siitä, miten Muhammed menee naimisiin ottopoikansa Zaidin vaimon kanssa.

Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.<ref name="islaminkasikirja36">Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96</ref> Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/?single_page=true|nimeke=What is the Koran|tekijä=Lester, B.|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=January 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi merkitkonsonanttimerkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä.

''Tafsir''-kirjallisuuden merkkipylväs on [[Muhammad ibn Jarir al-Tabari]] ([[838]]–[[923]]). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu ''Tafsir al-Tabari'' sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam|Vuosi=2000|Sivu=66|Julkaisija=Routledge}}</ref> Tabarin erityinen suosikki ''isnad''-ketjuissa oli Muhammedin setä Ibn Abbas, johon monet todistajaketjut päättyivät. Herbert Berg osoitti kuitenkin tilastollisentodistajaketjuja analyysin avullaanalysoimalla, että al-Tabarin eksegeettiset hadithit, jotkaeivät johtivatainakaan Ibn Abbasiin,Abbasin osoittivat sellaisia rakenteellisia epäsäännöllisyyksiä todistajaketjujen myöhempiin jäseniin, että isnadit eivättapauksessa voineet olla aitoja.<ref>Berg, 2000, 5</ref> Myös Jaakko Hämeen-AnttilanAnttila mukaanarvioi varovaisemmin, että eksegeettiset selitykset voivat joskus liittyä 800-luvun käsityksiin 600-luvun asemesta.<ref name="islaminkasikirja36" />