Ero sivun ”Tafsir” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p linkki |
||
Rivi 5:
Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.<ref name="islaminkasikirja36">Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96</ref> Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/?single_page=true|nimeke=What is the Koran|tekijä=Lester, B.|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=January 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi merkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä.
''Tafsir''-kirjallisuuden merkkipylväs on [[Muhammad ibn Jarir al-Tabari]] ([[838]]–[[923]]). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu ''Tafsir al-Tabari'' sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Berg, H.|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam|Vuosi=2000|Sivu=66|Julkaisija=Routledge}}</ref>
Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan tutkijat eivät katso Koraanin selitysten kaikissa kohdissa edustavan sen ensimmäisen (600-luvun) kuulijakunnan ymmärrystä, vaan 800-luvulla syntynyttä käsitystä siitä, mitä kukin Koraanin kohta tarkoittaa.<ref name="islaminkasikirja36" />
| |||