Ero sivun ”Pirkkalaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lavas (keskustelu | muokkaukset)
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
tarkenn lähteen mukaiseksi
Rivi 1:
{{viitteetön}}
[[Tiedosto:Tampere Hämeensilta.jpg|thumb|Tampereen Hämeensilta ja sen pirkkalaisveistokset postimerkissä.]]
'''Pirkkalaiset''' eli '''pirkkamiehet''' tai '''pirkat''' ({{k-sv|birckarlar}}) olivat [[Tornio|Tornion]], [[Luulaja|Luulajan]] ja [[Piitime|Piitimen]] pitäjissä asuneita hämäläis-, savolais-suurelta jaosin karjalalaistaustaisiahämäläistaustaisia talonpoikia, joilla oli oikeus verottaa saamelaisia ja käydä kauppaa heidän kanssaan. Pirkkalaisten lapinverotuksen ja -kaupan juuret olivat syvällä rautakaudessa, mutta kirjallisissa lähteissä heidät mainitaan Lappia ja Peräpohjaa koskevissa hallinnollisissa asiakirjoissa 1300-luvun alusta aina 1600-luvun alkuun. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Pirkkalaiset#tab=suomi|nimeke=Pirkkalaiset – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia|julkaisu=senc.hum.helsinki.fi|viitattu=2016-08-03}}</ref>
 
Perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas [[Maunu Ladonlukko]] olisi myöntänyt pohjoisen talonpojille oikeudet verottaa saamelaisia, mutta tosiasiassa lienee ollut kysymys perinteisten oikeuksien vahvistamisesta Ruotsin kuningaskunnan käytännöksi. Nimitys ''birckarlar'' liittyy kyseisiin oikeuksiin ja niiden vahvistamiseen eräänlaisena kruunun vallitsevasta järjestelmästä poikkeavana oikeutena. Birk-oikeuksilla Ruotsin kruunu ulotti vaikutusvaltansa peräpohjan talonpoikien kautta laajoihin lapinmaihin ja niiden asukkaisiin. Ruotsin kuningaskunnalla ei ollut ennen 1500-lukua suoran hallinnon ylläpitämisen mahdollisuutta Lapissa.<ref name=":0" /> Nämä oikeudet säilyivät aina [[Kustaa Vaasa]]n aikaan asti.