Ero sivun ”Yhdistynyt Silla” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kh |
||
Rivi 59:
==Kulttuuri==
[[tiedosto:금동약사불입상.jpg|thumb|[[Buddha]]a esittävä veistos 700-luvulta.]]
Aiemmin Sillassa omaksuttu [[buddhalaisuus]] voimistui selvästi yhdistyneen Sillan valtakaudella. Buddhalaisuuden ohella levisi myös hallinnon ja virkamiehistön ideologia [[kungfutselaisuus]], joka jäi kuitenkin vielä lähinnä yläluokan tekijäksi.<ref name="Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 106-108" /> [[Taolaisuus|Taolainen]] filosofia vaikutti puolestaan etenkin Sillan ''[[Hwarangdo|hwarang]]''-sotilasluokan keskuudessa.<ref>Kim 2004, s. 66</ref> Sillan hallintojärjestelmä kiinalaistui. Sen hovissa tuli käyttöön kiinalaisia seremonioita ja virkanimikkeitä. [[Kiinan kieli|Kiinan kieltä]] ja [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kirjoitusjärjestelmää]] käytettiin laajalti.<ref name="Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 106-108" /> Toisaalta Sillassa puhuttu [[sillan kieli]] levisi yhdistyneen Sillan hallitsemiin osiin Baekjessa ja Goguryeossa. Sillan kieli muodostaa nykyisen [[korean kieli|korean kielen]] kantamuodon ja ennen sen leviämistä alueella puhuttiin useita eri kieliä, jotka ovat saattaneet olla sukua esimerkiksi [[japanin kieli|japanille]] ja [[mantšun kieli|mantšulle]].<ref name="s. 93" />
Sillan yhteiskunta oli luonteeltaan aristokraattinen ja säätyjaon perustan muodosti niin sanottu [[golpum]]-järjestelmä. Golpum-hierarkiassa eri säädyt luokiteltiin "luun laadun" mukaan ylimpään pyhän luun ja alempaan tosiluun luokkaan. Korkeampaan luokkaan kuuluivat hallitsevan Kim-klaanin jäsenet, joiden äiti oli Pak-klaanista. Pak-klaanin jäsenet ja muut Kim-klaanin jäsenet olivat puolestaan tosiluun luokkaa. Yhdistyneen Sillan kuninkaat tulivat tavallisesti Kim-klaanista, mutta he saattoivat kuulua 600-luvulta lähtien myös golpum-järjestelmän alempaan tosiluun luokkaan. Luu-asteiden aristokraateilla oli usein hallitsijoilta lahjoina saatuja maita ja orjia. He pitivät yllä omia armeijoitaan ja linnoituksia, mikä antoi yhteiskunnalle hajanaisen feodaalisen ilmeen. Talonpojat asuivat usein pakkosiirrettyinä maaseudun kylissä.<ref name="Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 106-108">Vesterinen, Janhunen ja Huotari 2000, s. 106-108</ref>
| |||