Versio 22. syyskuuta 2019 kello 15.38 muokkaa Tjp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 33 942 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 22. syyskuuta 2019 kello 19.07 muokkaa kumoa Tjp (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 33 942 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 3: Aino Angerkosken isä oli mekaanikkona Pietarin konepajalla. Perhe asui Pietarissa vuoden 1917 [[Helmikuun vallankumous\|Venäjän vallankumoukseen]] saakka jolloin he muuttivat Suomen puolelle aluksi [[Terijoki\|Terijoelle]]. Aino Angerkoski oli alttolaulaja ja hän piti ensikonserttinsa 1932. Hän lauloi myöhemmin [[Radiokuoro]]ssa ja [[Suomalainen Ooppera\|Suomelaisen Oopperan]] solistikuorossa. Sivilliammatiltaan hän oli Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston virkailija. Aino Angerkosken veli oli näyttelijä [[Kaarlo Angerkoski]] ja käly näyttelijä [[Siiri Angerkoski]].<ref name=elonet/><ref>[http://encore.opera.fi/fi/person/883 Suomen Kansallisoopperan esitystietokanta Encore : Aino Angerkoski]</ref> Aino Angerkoski teki vuonna 1936 12 levytystä yhdessä [[Aapo Similä]]n, [[Elli Ranta\|Elli Rannan]], [[Armas Hanttu\|Armas Hantun]] ja [[Gustaf Nieminen\|Gustaf Niemisen]] kanssa. Hän esiintyi vuosina 1937–1961 sivuosien näyttelijänä ja avustajana 26 kotimaisessa elokuvassa. Merkittävimmät ~~rooliti~~roolinsa hänellä oli [[Hugo Hytönen\|Hugo Hytösen]] 1940 ohjaamassa farssissa [[Ketunhäntä kainalossa]] (Ines Kontiokorpi) sekä [[Lasse Pöysti]]n 1953 ohjaamassa musiikkielokuvassa [[2 hauskaa vekkulia]] (rouva Hopeaheimo). Viimeksi Aino Angerkoski esiintyi sivuosassa vuonna 1961 [[Åke Lindman]]in ohjaamassa elokuvassa [[Kertokaa se hänelle...]].<ref name=elonet/> == Lähteet ==

Ero sivun ”Aino Angerkoski” versioiden välillä