Versio 21. syyskuuta 2019 kello 21.09 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 388 muokkausta viimeinen lause Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 21. syyskuuta 2019 kello 21.10 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 388 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 7: Islaminuskon mukaan kalifin virka oli jakamaton, joten islamilaisessa maailmassa saattoi olla vain yksi [[Kalifi\|kalifi]]. Bagdadin abbasidikalifit nauttivat suurta uskonnollista arvovaltaa, joten seldžukit käyttivät sitä hyväkseen ja asettuivat buyidit karkotettuaan Bagdadin abbasidikalifin "suojelijoiksi". Todellista vallankäyttäjää edusti seldžukeilla sulttaani-instituutio, joka alkoi murtaa kalifin asemaa koskevaa oppia, vaikka aluksi molemmat elivät rinnakkain. 900-luvulla oli jo eletty kolmen kalifin järjestelmässä (Bagdad, Egypti ja Córdoba), eikä yksikään niistä kyennyt voittamaan muita. Seldzukkien sulttaanin virka ei tavoitellut ylintä uskonnollista auktoriteettia kuten kalifi al-Mamunin 800-luvulla perustama kalifaatti-instituutio. Tämä teki mahdolliseksi useiden rinnakkaisten sulttaanikuntien olemassaolon islamilaisessa maailmassa, ja niitä alkoikin ilmestyä eri puolille.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Bennison, A. K.\|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire\|Vuosi=2011\|Sivu=40-46\|Julkaisija=Tauris}}</ref> [[Seldžukit]] eivät ilmeisesti itse luoneet sulttaani-instituutiota vaan omaksuivat sen [[Ghaznavidit\|ghaznavideiltä]].<ref name="afg">{{Kirjaviite \| Tekijä = Andrei Sergejeff \| Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen \| Vuosi = 2011 \| Luku = \| Sivu = 93 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press \| Suomentaja = \| Tunniste = \| Isbn = 978-952-495-219-4 \| Kieli = {{en}} }}</ref>

Ero sivun ”Sulttaani” versioiden välillä