Ero sivun ”Al-Mamun” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
seuraaja -otsake
Rivi 5:
Kaikkia arabihallitsijoita on ollut tapana kutsua kalifeiksi, mutta todellisuudessa vasta Mamun otti käyttöön tämän kunnianimen ''Khalifat Allah''. Mamun tosin poimi nimen menneisyydestä, sillä Abd al-Malik oli jo ehtinyt käyttää sitä 200 vuotta aikaisemmin. Mamun halusi korostaa ”Jumalan seuraaja” –nimellä asemaansa yhtä aikaa sekä hallitsijana että imaamina, sekä maallisen että jumalallisen vallan haltijana. Käsitys hallitsijan kaksoisroolista vastasi iranilaisia perinteitä, mutta Mamun joutui sen johdosta heti katkeraan riitaan islamilaisen papiston kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=94|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
 
Arabikalifaatissa kehittynyt uusi sääty, islamilainen papisto, ''ulama'' eli tietäjät tai oppineet, antoi tässä vaiheessa ensimmäisen kerran todisteen paitsi olemassaolostaan myös vaikutusvallastaan. Mamunin vastaveto papiston vallan kasvua vastaan oli tukea rationaalista islamin suuntausta, niin sanottuja [[Mu'taziliitit|mutaziliitteja]]. He edustivat uskonoppineita, joiden ajattelu oli saanut virikkeitä kreikkalaisesta filosofiasta. Sen vaikutuksesta heitä kiinnosti kriittinen ajattelu, ja he näkivät muita vähemmän arvoa jyrkkien uskonnollisten dogmien vartioinnissa. Kalifi alkoi suosia mutaliziitteja ja teki suuntauksesta ainoan virallisesti hyväksytyn. Papiston vastarinta johti siihen, että vuonna 827 Mamun päätyi perustamaan inkvisition, ''mihnan,'' valvomaan, että ''ulama'' noudattaisi hänen valitsemansa koulukunnan oppeja. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nawas, J.|Otsikko=A Re-examination of three current explanations for al-Maʾmun's introduction of the Miḥna.|Julkaisu=International Journal of Middle East Studies, 26, 4, 615–629|Ajankohta=1994|Julkaisija=}}</ref>Symboliseksi pääasiaksi nousi kysymys siitä, oliko Koraani luotu (jolloin sitä saattoi järkiperäisesti arvioida) vai oliko se ollut aina olemassa.
 
Al-Mamun hallitsi [[Bagdad|Bagdadissa]] aikana, jolloin sen kirjasto eli [[Viisauden talo]] eli kukoistuskauttaan. Al-Mamunin ja hänen seuraajiensa tarkoituksena oli kääntää paljon kreikkalaisen tieteen käsikirjoituksia arabiaksi (tai syyriaksi) ja luoda siten kirjastosta tieteellisen tutkimuksen keskus. Tämä johti suoranaiseen [[Hellenismi|hellenismin]] renessanssiin. Myös Abbasidivaltio eli vahvinta kauttaan hänen aikanaan, sillä hänen jälkeensä dynastia taantui.<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 6: Suuret uskonnot| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984| Tekijä = Arild Hvidtfeldt | Sivut = 287, 294, 295 | Isbn=951-1-07551-9}}</ref>