Ero sivun ”Valkohäntäpeura” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kirjallisuutta: painopaikka ja kirjapaino pois |
p Tuhaterottimen korjaus |
||
Rivi 69:
Kanta oli alkanut kasvaa nopeasti jo ennen jatkoistutusta, sillä vuonna 1948 sen kooksi laskettiin noin sata yksilöä ja metsästyksen aloittamisvuonna 1962 tuhat yksilöä.<ref name="Nummi88"/> Metsästys ei hidastanut runsastumista, vaan vuonna 1968 peurojen määräksi arvioitiin jo neljätuhatta.<ref name="Nuorteva1989"/> Määrä kasvoi nopeasti varsinkin 1970-luvun alussa<ref name="Nummi88"/> ja oli suurimmillaan saman vuosikymmenen lopulla, jolloin talvikannaksi arvioitiin noin 25 000 yksilöä.<ref name="Nuorteva1989"/> Valkohäntäpeurojen metsästystä alettiin tehostaa, ja siihenastisena ennätysvuonna 1980 kaadettiin lähes 15 000 yksilöä.<ref name="Nummi88"/> Tuon huippujakson jälkeen kantaa on säännöstelty metsästyksellä.<ref name="Nummi88"/> Se kävi alimmillaan noin 15 000 yksilössä,<ref name="Nuorteva1989"/> mutta nyttemmin kannan on annettu kasvaa. Leviämistä rajoittavat lumipeitteen paksuus<ref name="luonto-opas1994"/> ja ravinnon saatavuus, mutta maan itä- ja pohjoisosissa myös suuret yhtenäiset metsäalueet ja vesistöt<ref name="Nummi88"/>. 2000-luvulla peurakantaa on pienentänyt ilveskannan kasvu, joka etenkin vahvoilla peura-alueilla on ollut huomattavan nopeaa. Myös peuran käyttäytymisessä on havaittu muutoksia: se ei tule niin helposti ruokintapaikoille, jonka tienoilla ilvekset odottavat, ja saalismäärät ovat osin senkin vuoksi pienentyneet.{{lähde}}
Nykyisin valkohäntäpeuraa tavataan yleisimmin [[Vaasa]]–[[Jyväskylä]]–[[Kotka (kaupunki)|Kotka]]-linjan lounaispuolella<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/valkohantakauris | Nimeke = Valkohäntäkauris | Viitattu = 5.10.2017 }}</ref>, ja satunnaisemmin pohjoisempanakin. [[Oulu]]n seudulla on jo pitkään ollut erillinen esiintymä<ref name="Nummi88"/><ref name="Nuorteva1989"/>. [[Ahvenanmaa]]lle laji ei ole tiettävästi levinnyt.<ref name="Nummi88"/> Metsästäjien arvion mukaan valkohäntäpeurakanta oli vuoden 2017 metsätyskauden jälkeen noin 67&
Valkohäntäpeuran siirtämiseen mantereelta toiselle sisältyi huomaamaton riski, joka olisi voinut olla kohtalokas Suomen [[hirvi]]kannalle. Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeura on hirvieläimillä [[Loinen (biologia)|loisivan]] ''[[Pneumostrongylus tenuis]]'' -[[Sukkulamadot|sukkulamadon]] pääisäntä.<ref name="Nummi88"/> Loinen ei ole peuroille haitallinen, sen sijaan hirvellä jo muutama yksilö riittää aiheuttamaan keskushermostoon vakavia kudosvaurioita.<ref name="Nummi88"/> Amerikassa tämä paikoitellen hyvin yleinen loinen oletettavasti vähentää hirvien määriä niillä alueilla, joilla elää paljon valkohäntäpeuroja.<ref name="Nummi88"/> Sukkulamatoja ei ole löydetty Suomesta, mahdollisesti syynä on niiden väli-isänniksi soveltuvien [[Kotilot|kotilolajien]] puuttuminen.<ref name="Nummi88"/>
| |||