Ero sivun ”Kuusijalkaiset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
talteen AM:ksi, myöhemmin lähteeksi |
Kursiivikäytännön mukaan Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 4:
| kuva = Ladybird.jpg
| kuvateksti = [[Seitsenpistepirkko]] (''Coccinella septempunctata'')
| domeeni = [[Aitotumaiset]]
| kunta = [[Eläinkunta]]
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]]
| alajakso = Kuusijalkaiset<br>
| alajakso_auktori = [[Pierre André Latreille|Latreille]], 1825
| jako = Luokat ja lahkot
| jaot =
* [[Hyönteiset]]
** [[kovakuoriaiset]]
** [[pihtihäntäiset]]
** [[Dictyoptera|torakat ja rukoilijasirkat]]
** [[kaksisiipiset]]
** [[kehruujalkaiset]]
** [[päivänkorennot]]
** [[nivelkärsäiset]]
** [[pistiäiset]]
** [[perhoset]]
** [[kärsäkorennot]]
** [[kaislakorennot]]
** [[siimahäntäiset]]
** [[verkkosiipiset]]
** [[sudenkorennot]]
** [[suorasiipiset]]
** [[kummitussirkat]]
** [[täit|täit ja väiveet]]
** [[koskikorennot]]
** [[jäytiäiset]]
** [[käärmekorennot]]
** [[kirput]]
** [[kierresiipiset]]
** [[ripsiäiset]]
** [[vesiperhoset]]
** [[toukkasukahäntäiset]]
* [[Alkuhyönteiset]] ("sisäleukaiset")
** [[esihyönteiset]]
** [[hyppyhäntäiset]]
** [[kaksisukahäntäiset]]
| wikispecies = Hexapoda
| commonscat = Hexapoda
}}
'''Kuusijalkaiset''' (
Kuusijalkaisiin kuuluu niveljalkaisten alajaksoista eniten lajeja. Alajaksoon kuuluu kaksi luokkaa: [[hyönteiset]] ja [[Entognatha]], jolle ei vielä ole virallista suomenkielistä nimeä; (ehdotettu on "[[alkuhyönteiset]]"<ref>[http://hyonteiset.net/foorumi/viewtopic.php?f=10&t=7137&p=30667&hilit=entognatha#p30667 Entognatha] Hyönteiset.net keskustelufoorumi</ref> tai "Sisäleukaiset". {{lähde}}
Aiemmin kuusijalkaisten katsottiin olevan läheisintä sukua [[tuhatjalkaiset|tuhatjalkaisille]] (
Kuusijalkaisten yhdistävänä piirteenä on kolmesta osasta: päästä (''caput''), keskiruumiista (''thorax'') ja takaruumiista (''abdomen'') muodostuva vartalo sekä keskiruumiista erkanevat kolme raajaparia. Hyönteiset erottuvat muista kuusijalkaisten ryhmistä ennen kaikkea suuosiensa osalta, sillä hyönteisillä ylä- ja alaleuka eivät jää pään muodostavan [[kitiini]]kapselin sisäpuolelle. Taksonomisesti [[hyppyhäntäiset]] ja [[esihyönteiset]] ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta sen jälkeen kun hyönteisten ja [[kaksisukahäntäiset|kaksisukahäntäisten]] kantamuodot ovat jo eriytyneet. Sen sijaan kaksisukahäntäiset ovat kehityshistoriallisesti lähellä hyönteisiä ja eräiden arvioiden saattavat jopa jakaa niiden kanssa yhteisen kantamuodon.<ref name="TOL">[http://tolweb.org/Hexapoda/2528 Tree of Life Web Project: Hexapoda] {{en}}</ref>
|