Ero sivun ”Hj. Nortamo” versioiden välillä

791 merkkiä lisätty ,  6 kuukautta sitten
→‎Kirjailijaura: laaj lähteen muk
(aukt.)
(→‎Kirjailijaura: laaj lähteen muk)
Kirjailijaksi Nortamo ryhtyi vasta päästyään keski-ikään. Virikkeitä murrepakinoiden kirjoittamiseen Nortamo sai muun muassa ruotsalaiselta [[Gustaf Fröding]]iltä sekä suomalaisilta [[Kaarlo Hemmo]]lta ja [[Juho Sjöroos]]ilta. Nortamon ensimmäinen raumalainen murrekertomus "Antonim bäev" ilmestyi [[1898]] Rauman purjehdusseuran lehdessä. Hän kirjoitti lisää jaarituksia harvakseltaan eri lehtiin, ja [[1906]] ilmestyi ensimmäinen kokoelma ''Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro'', joka oli ensimmäinen murteella julkaistu suomalainen kaunokirjallinen teos. Nortamo kuvasi jaarituksissaan 1800-luvun lopun Raumalle sijoittamiaan sattumuksia, ja niiden pääosassa oli kolme nuorta merimiestä: kertojana toimiva "mnää" eli Anundilan Kalkke, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.
 
Nortamo julkaisi kaikkiaan viisi kokoelmaa murretarinoita, joiden kirjoittamisen hän aloitti vasta keski-ikäisenä. Teksteissä yhdistyvät sakea murreilmaisu ja nykyihmiselle vieras 1800-luvun purjelaivaelämä, joten ne ovat lukijalle haasteellisia. Osa teksteistä sijoittuu merimiesten ulkomaanmatkoille. Kertomukset kiertyvät usein alkoholinkäyttöön ja sen aiheuttamiin kohelluksiin. Esimerkiksi kertomus ''Maistri raakpuu'' kertoo opettajasta, joka huomaa ostaneensa humalassa huutokaupasta suuren määrän raakapuuta, vaikkei edes tiedä, mitä raakapuulla tarkoitetaan. Hänen eri tilaisuuksiin kirjoittamistaan, pääasiassa raumankielisistä runoista ja lauluista on koottu kokoelma ''Laulajapoika I&ndash;II'' ([[1933]]). Näistä esimerkiksi merimieslaulu "Meripoikki meit varjelkko daevas" ja humoristinen "Rauman brankkori-marssi" ovat olleet tunnettuja ja suosittuja. <ref name=kotim>{{Kirjaviite | Tekijä = Sisättö, Vesa & Halme, Jukka| Nimeke = Kotimaisia pakinoitsijoita| Vuosi = 2013| Sivu = 39–40| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = BTJ Finland | Isbn = 978-952-692-979-1 |Viitattu = 18.9.2019 }}</ref> Nortamo kirjoitti myös yhden yleiskielisen romaanin ''Helmikoristeinen kirjanmerkki'' ([[1923]]),. Se on [[Zachris Topelius|Topeliukselta]] vaikutteita saaneensaanut romanttishistoriallisenromanttishistoriallinen kertomuksenkertomus merikapteeniksi nousevasta raumalaisesta orpopojasta,. mutta teostaTeosta pidettiin tyylillisesti vanhentuneena jo ilmestyessään.
 
Hj. Nortamo oli ensimmäinen merkittävä suomalainen murrekirjailija<ref name=kotim />, jonka esimerkki innosti myöhempiä eri murteita käyttäneitä kirjailijoitakirjoittajia. Hänen työtään "rauman giälen" tallentajana jatkoi myöhemmin [[Tauno Koskela]]. Nortamon hautamuistomerkki on [[Rauman vanha hautausmaa|Rauman vanhalla hautausmaalla]], ja hänelle on pystytetty muistopatsaat sekä Raumalle että Poriin.
 
Vuonna 1930 hänelle perustettiin Raumalla oma nimikkoseura, [[Nortamo-Seor]].
33 554

muokkausta