|
| väestötiheys = 19,1
}}
'''Bergö''' [bärjö:] on saari ja [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaalla]]. Bergön kunta liitettiin vuonna [[1973]] [[Maalahti|Maalahteen]]. Saaren ainut yhteys mantereeseen on nykyisin ympäri vuoden kulkeva [[Bergön lossi|lossi]].
Bergön väkiluku oli itsenäisyyden loppuvaiheissa eli [[31. joulukuuta]] [[1970]] yhteensä 647 henkeä; ja suurimmillaan se oli vuonna 1938, jolloin kunnassa asui 948 henkilöä. Kunnan maapinta-ala oli 33,8 km². Asukkaista 98 %prosenttia oli ruotsinkielisiä vuonna 1970. Bergön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista [[Korsnäs]], Maalahti ja [[Petolahti]].
==Nimi==
== Historia ==
[[KuvaTiedosto:Bergö sh 2010.JPG|thumb|270pxpienoiskuva|Bergön kirkon sankarihaudat]]
Bergön saaren historia ulottuu aina [[1400-luku | 1400-luvun]] loppupuolelle. [[1500-lukuSaarella |oli 1500-luvulla]] saarella oli 9yhdeksän taloa, ja noin 40 asukasta. Tällöin saarelle piti soutaa lihasvoimin. Kirkollisesti alun perin Mustasaareen kuulunut Bergö muodostettiin Maalahteen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuonna [[1652]] ja kappeliseurakunnaksi vuonna [[1848]]. Bergön seurakunta itsenäistyi vuonna [[1908]] ja sai ensimmäisen oman kirkkoherran vuonna [[1911]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 1 (3. painos). Helsinki: Otava, 1962.</ref> Seurakunta kuuluu nykyisin Maalahden seurakuntayhtymään ja [[Porvoon hiippakunta]]an. Bergön saari sai lauttayhteyden [[1962]], jolloin kerran viikossa [[Vaasa | Vaasasta]] ajava vuorolaiva lopetti kulkemisensa. Tällöin lautta ajoi vain päiväsaikaan. [[1996]] Bergö sai [[Bergön lossi | vaijerilossin]], joka kulkee 5.30 - 00.10 joka päivä ja tuon ajan ulkopuolella lossi on kutsuttavissa rannoilla olevilla napeilla.
Bergön kunta liitettiin vuonna [[1973]] Maalahteen. Toukokuussa 2007 bergölaiset esittivät saaren liittämistä [[Korsnäs|Korsnäsin kuntaan]], mutta valtionvarainministeriön kuntaosasto hylkäsi esityksen <ref>http://www.malax.fi/fi/kungorelser/kommunindelning_5.html</ref>{{lähde tarkemmin}}<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Bergön liittäminen Korsnäsiin hylättiin | Julkaisu = Pohjalainen | Ajankohta = 22.9.2009| Tunniste = | www = http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=449920&Title=Berg%F6n+liitt%E4minen+Korsn%E4siin+hyl%E4ttiin }}</ref>{{lähde tarkemmin}}.
Bergön nähtävyyksiin kuuluu [[Bergön kirkko|puukirkko]], joka on vihitty käyttöön vuonna [[1802]].
== Bergön kylä ==
Bergön ainoa [[henkikirjakylä]] on sekin nimeltään Bergö.<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =78 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Kylän sivukyliä ovat muun muassa Bredhällan, Holmen, Granön, Långön, Perisgrund ja Södersund.
Kylän pinta-ala on noin 45004 500 hahehtaaria ja kylässä asuu runsaat 560 asukasta, joista 3kolme %prosenttia on suomenkielisiä ja yhdellä prosentilla asukkaista on jokin muu äidinkieli.{{lähde}}
Sekä nuoret että vanhat pitävät Bergötä houkuttelevana. Asukasluku on pysynyt suhteellisen vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kylässä on noin 60 työpaikkaa ja muualla työskentelevien osuus on noin 50 %prosenttia.
Useimmat työpaikat löytyvät palvelualalta ja alkutuotannon osuus on selvästi vähentynyt. Vuonna 2003 kylässä oli noin 40 kokopäiväistä kalastajaa. Merivartioston ja luotsilaitoksen tarjoamat työpaikat ovat suurelta osin kadonneet, mutta Bergön lossiyhteys työllistää edelleen kuusi ihmistä.
| 