Wikipedia

Ero sivun ”Arabit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 38:
{{Pääartikkeli|[[Abbasidit]]}}
 
Al-Malikin dynastian eli marwanidien asema oli 700-luvulla alkanut heikentyä suurvallan laidoilla alkaneiden kapinaliikkeiden takia. Kharijiitit saivat vuonna 739 hetkeksi haltuunsa koko Pohjois-Afrikan länsirannikon, ja vaikka kapina kukistettiin, rannikkoa ei enää täysin saatu Damaskoksen valvontaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=24|Julkaisija=Tauris}}</ref> Kapinaliikkeet, kuten alidit, loivat myös omia versioitaan arabiuskonnosta. Valtaa tavoitteleville klaaneille oli varmasti hyödyllistä nostaa esille omia uskonnollisia tunnuksiaan ja syyttää vallassaolijoita vääräoppisiksi. Näyttää siltä, että shiialaisuudeksiShiialaisuudeksi myöhemmin kehittyneen lahkon piirissä pyhimyksen asemaan nousi ilmeisesti jo 700-luvulla arabitaustainen pyhä mies Ali, jolla alkoi olla paljon yhtäläisyyksiä Jeesuksen kanssa.
 
Al-Malikin dynastian kohtaloksi koitui kuitenkin abbasidien kapina, joka alkoi 740-luvulla Persian itäosassa sijaitsevassa väkirikkaassa Khorasanin maakunnassa. Persiasta lähtenyt armeija valloitti ja hävitti kenraali Abu Muslimin johdolla Damaskoksen, ja hallitsijaksi nousi al-Saffah. Abbasidien voittoa seurasi iranilaisen vaikutuksen kasvu. Pääkaupunki siirrettiin Irakiin, ja arabiasta tuli hallinnon kieli. Näin syntynyt abbasidien arabidynastia kesti lopulta viisisataa vuotta. Ne olivat pienin poikkeuksin hidasta alamäkeä, kunnes abbasidikalifit viimeisten kolmensadan vuoden ajan eivät olleet juuri muuta kuin uskonnollisia symboleja. Abbasidit menettivät Espanjan jo valtaan tullessaan ja kykenivät Afrikassa ulottamaan mahtinsa vain Tunisiaan.
 
Kalifi [[Al-Mansur (abbasidi)|Alal-MansurMansu]], Abdullahin veli,<nowiki/>r teki valloituksia [[Intia]]ssa, [[Kappadokia]]ssa ja [[Armenia]]ssa. Hänja myös rakennutti uudelleenteki [[Bagdad|Bagdadista]]in jauuden määräsi sen pääkaupungiksipääkaupungin. Vuosina [[786]]–[[809]] [[Harun al-Rašid]]in ollessa(786-809) kalifina, eliaikana kalifaatti islamilaisen kulttuurineli kukoistuskautta. Tuolloin muun muassa kreikkalaisten filosofien teoksia käännettiin arabiaksi ja käsityötaidot, erityisesti kudonta ja paperinvalmistus, kehittyivät. Myös kauppayhteyksiä solmiutui kaikkiin ilmansuuntiin aina [[Pohjoismaat|Pohjoismaita]], Afrikkaa ja Kiinaa myöten. Islamilainen ja hellenistinen kulttuuri yhdistyivät asteittaisesti, arabia tuli kirjallisuuden, tieteen ja uskonnon hallitsevaksi kieleksi.▼
Walid I:n seuraajat olivat heikkoja eivätkä kyenneet pitämään sisäisiä vastarintaliikkeitä kurissa. Varsinkin Persiassa oli voimakasta vastustusta, sillä vaikutusvaltaiset ryhmittymät yrittivät saada persialaisia myös korkeampiin valtiollisiin virkoihin. Persialaiset olivat pääasiassa šiialaisia ja opposition johtoon nousivat Muhammadin sedästä [[Abbas (Muhammadin setä)|Abbasista]] polveutuvat ''[[abbasidit]]''. Oppositio huusi vuonna [[749]] kalifiksi abbasidi [[Abdullah al-Saffah|Abdullahin]], ja umaijadit tapettiin. Kuitenkin umaijadi [[Abdulrahman]] pääsi pakenemaan Espanjaan, jonne hän vuonna [[755]] perusti umaijadilaisen kalifikunnan.
 
Itäisillä alueilla tieteenTieteen pääpaino oli [[matematiikka|matematiikassa]], [[alkemia]]ssa, [[tähtitiede|tähtitieteessä]] ja [[lääketiede|lääketieteessä]]. Merkittävimpiä tiedemiehiä olivat matemaatikko [[al-Khwarizmi]] (teokset ''[[Aritmetiikka]]'' ja ''[[Algebra]]'') ja tähtitieteilijä [[al-Battani]], latinalaiselta nimeltään ''Albategnius'', joka havainnoi taivaankappaleiden liikkeitä. Alkemian tunnetuin edustaja oli [[Jabir ibn Hayyan]], latinalaiselta nimeltään ''Geber''. Arabien alkemia ei ollut sama asia kuin yleisesti tunnettu, vaan se vastasi osin nykyajan [[kemia]]a. Kehittynein tiede arabeilla oli kuitenkin lääketiede. Tunnetuimpia lääkäreitä olivat iranilaiset [[al-Razi]] ja [[ibn Sina]], jotka olivat aikakauden edistyneimpiä, myös siinä mielessä, että asennoituivat asioihin myös kriittisesti. Arabien tieteen kehitys loppui ulkonaisten vastoinkäymisten sekä uskonnon vastavaikutuksen seurauksena.▼
Abbasidien voittoa seurasi aitoarabialaisen valtion loppu. Persialaisainesten valta voimistui. Pääkaupunki siirrettiin Irakiin, ja virkamiehistö muuttui koostuvaksi useista eri kansallisuuksista, johtohahmonaan kalifi. Abbasidien vallan loppuaikoina kalifilla ei ollut enää todellista valtaa, vaan hän oli ainoastaan Muhammadin sukulaisuuden perusteella asemansa saanut keulakuva.
 
=== Arabivaltakunnan murentuminen ===
▲[[Al-Mansur (abbasidi)|Al-Mansur]], Abdullahin veli, teki valloituksia [[Intia]]ssa, [[Kappadokia]]ssa ja [[Armenia]]ssa. Hän myös rakennutti uudelleen [[Bagdad]]in ja määräsi sen pääkaupungiksi. Vuosina [[786]]–[[809]] [[Harun al-Rašid]]in ollessa kalifina, eli kalifaatti islamilaisen kulttuurin kukoistuskautta. Tuolloin muun muassa kreikkalaisten filosofien teoksia käännettiin arabiaksi ja käsityötaidot, erityisesti kudonta ja paperinvalmistus, kehittyivät. Myös kauppayhteyksiä solmiutui kaikkiin ilmansuuntiin aina [[Pohjoismaat|Pohjoismaita]], Afrikkaa ja Kiinaa myöten. Islamilainen ja hellenistinen kulttuuri yhdistyivät asteittaisesti, arabia tuli kirjallisuuden, tieteen ja uskonnon hallitsevaksi kieleksi.
[[Harun al-Rašid]]<nowiki/>in aikana monien reuna-alueiden maaherrat irrottautuivat keskuhallinnon vallasta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/iraq/16.htm | Nimeke = The Abbasid Caliphate, 750-1258 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Iraq: A Country Study | Julkaisija = GPO for the Library of Congress, 1988. | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Kalifi [[al-Mu’tasim]] ([[833]]–[[842]]) siirtyi Irakin [[Samarra]]an ja alkoi käyttää turkkilaisia orjia palkkasotureina päästäkseen eroon klaanien vallasta. Se johti kuitenkin turkkilaisten vallan kasvuun. Kalifi [[al-Mu’tamid]] ( [[870]]–[[892]]) kukisti turkkilaissoturien henkivartioston ja palasi takasin Bagdadiin. Egypti irrottautui maaherransa [[Ahmad ibn Tulun]]in johdolla kalifien vallasta. Sittemmin valta Egyptissä siirtyi [[ihšididit|ihšidideille]] ja [[fatimidit|fatimideille]], jotka katsoivat polveutumansa [[Fatima Zahra|Fatimasta]], Muhammadin tyttärestä. Persiassa ja Mesopotamiassa valtaan nousivat [[bujidit]], ja vuonna [[1055]] vallan anastivat [[seldžukit]]. Vuonna [[1258]] [[al-Musta’sim]]in ollessa kalifina, hyökkäsivät idästä [[mongolit]] johtajanaan [[Hulagu]]. Hulagu teki täydellisesti lopun abbasidien maallisesta vallasta. Vuonna [[1517]] joutui viimeinen abbasidikalifi luopumaan vallastaan, kun Turkin ''[[sulttaani]]'' [[Selim I]] valloitti Egyptin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cemml.colostate.edu/cultural/09476/egypt02-08enl.html | Nimeke = Egypt undet caliphate | Tekijä = CSU | Ajankohta = | Julkaisu = Cultural training programme | Julkaisija = US. Dept. Defense | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
▲Itäisillä alueilla tieteen pääpaino oli [[matematiikka|matematiikassa]], [[alkemia]]ssa, [[tähtitiede|tähtitieteessä]] ja [[lääketiede|lääketieteessä]]. Merkittävimpiä tiedemiehiä olivat matemaatikko [[al-Khwarizmi]] (teokset ''[[Aritmetiikka]]'' ja ''[[Algebra]]'') ja tähtitieteilijä [[al-Battani]], latinalaiselta nimeltään ''Albategnius'', joka havainnoi taivaankappaleiden liikkeitä. Alkemian tunnetuin edustaja oli [[Jabir ibn Hayyan]], latinalaiselta nimeltään ''Geber''. Arabien alkemia ei ollut sama asia kuin yleisesti tunnettu, vaan se vastasi osin nykyajan [[kemia]]a. Kehittynein tiede arabeilla oli kuitenkin lääketiede. Tunnetuimpia lääkäreitä olivat iranilaiset [[al-Razi]] ja [[ibn Sina]], jotka olivat aikakauden edistyneimpiä, myös siinä mielessä, että asennoituivat asioihin myös kriittisesti. Arabien tieteen kehitys loppui ulkonaisten vastoinkäymisten sekä uskonnon vastavaikutuksen seurauksena.
 
=== Arabien maailmanvallan loppu ===
[[Harun al-Rašid]] määräsi valtakunnan jaettavaksi poikiensa kesken, ja sai aikaan näin uusia sisäisiä ristiriitoja. Monien kaukaisten alueiden maaherrat julistivat itsensä alueidensa itsenäisiksi hallitsijoiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/iraq/16.htm | Nimeke = The Abbasid Caliphate, 750-1258 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Iraq: A Country Study | Julkaisija = GPO for the Library of Congress, 1988. | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref> Kalifi [[al-Mu’tasim]], joka hallitsi vuosina [[833]]–[[842]], siirtyi asumaan [[Samarra]]an ja käytti turkkilaisia palkkasotureita. Palkkasoturipäälliköt olivat ”emiirien emiireitä”, ja he saivat niin paljon valtaa, että pystyivät nimittämään ja erottamaan kalifeja.
 
Vuosina [[870]]–[[892]] hallinnut kalifi [[al-Mu’tamid]] kukisti turkkilaissoturien henkivartioston ja palasi takasin Bagdadiin. Egypti irrottautui maaherransa [[Ahmad ibn Tulun]]in johdolla kalifien vallasta. Sittemmin valta Egyptissä siirtyi [[ihšididit|ihšidideille]] ja [[fatimidit|fatimideille]], jotka mainitsevat polveutumansa [[Fatima Zahra|Fatimasta]], Muhammadin tyttärestä. Persiassa ja Mesopotamiassa valtaan nousivat [[bujidit]], ja vuonna [[1055]] vallan anastivat [[seldžukit]].
 
Vuonna [[1258]] [[al-Musta’sim]]in toimiessa Bagdadin kalifina, hyökkäsivät idästä [[mongolit]] johtajanaan [[Hulagu]]. Hulagu teki täydellisesti lopun abbasidien maallisesta vallasta. Vuonna [[1517]] joutui viimeinen abbasidikalifi luopumaan vallastaan, kun Turkin ''[[sulttaani]]'' [[Selim I]] valloitti Egyptin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cemml.colostate.edu/cultural/09476/egypt02-08enl.html | Nimeke = Egypt undet caliphate | Tekijä = CSU | Ajankohta = | Julkaisu = Cultural training programme | Julkaisija = US. Dept. Defense | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
=== Espanjan kalifaatti ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabit”