Ero sivun ”Arabit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uusi luku "islamilainen historiankirjoitus" ja tekstinsiirto
Rivi 34:
Muawijan kuolemaa seurasi uusi ''fitna'', minkä jälkeen hallitsijaksi vuonna 685 nousee Iranin Khorasanista käsin [[Abd al-Malik ibn Marwan|Abd al-Malik]] (685-705), joka myös edusti arabivaltaa. Sukunimen "Marwan" perusteella on päätelty, että hän olisi tullut Khorasanin pääkaupungista Mervistä. Ei ole ilmeistä, että hän olisi kuulunut umaijadien sukuun, joten puhe "umaijadidynastiasta" voi olla epätarkkaa.<ref>Popp, 2010, 38</ref> Al-Malik otti käyttöön nimen "kalifi" ja hänen aikanaan valtakunta laajeni sekä pohjoisessa Afrikassa että [[Vähä-Aasia|Vähä-Aasiassa]]. Al-Malikin seuraaja oli hänen poikansa [[Walid I]] ([[705]]–[[715]]), jonka aikana arabivaltio oli laajimmillaan. Valloitettuja alueita olivat jo [[Kaspia]]n itäiset alueet, osat [[Etu-Intia]]sta, Afrikan pohjoisosa kokonaisuudessaan sekä suurin osa [[Espanja|Espanjasta]]. Vuonna [[718]] kalifit epäonnistuivat [[Konstantinopoli]]n valtauksessa. Ranskassa [[Toursin taistelu|Poitiers'n taistelussa]] vuonna [[732]] [[Kaarle Martel]] löi arabien kaikkein pisimmälle Eurooppaan ulottuneen ryöstöretken. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Collins, R.|Nimeke=The Arab Conquest of Spain 710 - 797|Vuosi=1989/1998|Sivu=89|Julkaisija=Blackwell}}</ref>
 
 
 
Vanhalla ajalla arabit elivät [[Arabian niemimaa]]lla jakautuneina useisiin, keskenään kilpaileviin heimoihin. [[600-luku|600-luvun]] alussa profeetta [[Muhammad]] yhdisti suuren osan heimoista [[islam]]in uskontokunnaksi. Muhammadin [[appi]] [[Abu Bakr]] tunnustettiin hänen jälkeensä ''[[kalifi]]ksi''. Hän pyrki yhdistämään arabiheimoja ja valmistautumaan sotaretkelle [[Bysantti]]in ja [[Persia]]an. Kalifina Abu Bakr ehti ennen kuolemaansa olla kuitenkin vain kahden vuoden ajan.
 
Abu Bekrin seuraajaksi tuli [[Umar I]], joka hallitsi kymmenen vuoden ajan. Umar I oli kyvykäs johtaja. Hänen hallintokautensa aikana arabien valta laajeni nykyisten [[Syyria]]n, [[Palestiina]]an, [[Irak]]in ja [[Egypti]]n alueille. Samalla arabien hallinnoimien alueiden sisäinen järjestys kiinteytyi. Hallintotapa alistettuja kansoja kohtaa oli tavallisesti lempeä, muun muassa aiempi hallintojärjestelmä yleensä säilytettiin ja virkamiehet saivat jatkaa asemissaan arabiylihallinnan alaisina. Myös islamiin kääntyminen oli vapaaehtoista, vaikkakin alistetut kansat joutuivat maksamaan veroja mikäli säilyttivät vanhan uskontonsa.
 
Vuonna [[644]] Umar murhattiin. Hänen seuraajansa [[Uthman ibn Affan|Uthman]] oli valtaan astuessaan iäkäs ja pyrki vahvistamaan oman sukunsa, ''[[umaijadit|umaijadien]]'', mahtia. Tällainen menettely herätti voimakasta tyytymättömyyttä, ja Uthman surmattiin Muhammadin vävyn [[Ali]]n johdolla vuonna [[656]]. Ali toimi kalifina vuosina [[656]]–[[661]]. Umaijidit eivät olleet tyytyväisiä valintaan, minkä johdosta syttyi sisällissota. Ali voitti sodan, mutta hänet ehdittiin murhata ennen sopimukseen pääsyä, ja vastustajia johtanut [[Mu’awiya I]] pääsi valtaan. Alin kannattajat, ''[[Šiialaisuus|šiialaiset]]'', pitävät oikeina kalifeina vain Muhammadin sukuun kuuluvia. Umaijadeja, heidän vastustajiaan, alettiin tuolloin kutsua ''[[Sunnalaisuus|sunnalaisiksi]]''.
 
=== Umaijadit ===
 
{{Pääartikkeli|[[Umaijadit]]}}
 
<br />
 
=== Abbasidit ===
 
Rivi 71 ⟶ 56:
[[900-luku|900-luvulla]] eräs Espanjassa elänyt Abdulrahmanin jälkeläinen julistautui kalifiksi. [[Espanjan kalifaatti|Espanjan kalifaatin]] pääpaikkoja olivat [[Toledo (Espanja)|Toledo]] ja [[Córdoba (Espanja)|Córdoba]], ja alue oli varsinkin vuosina [[912]]–[[961]] [[Abdulrahman III]]:n valtakaudella kulttuurillaan ja hyvinvoinnillaan Euroopan kehittyneintä. [[1000-luku|1000-luvulla]] Espanjan kalifaatti rappioitui sisäisten ristiriitojensa seurauksena, ja lopullisesti siitä tekivät lopun kristittyjen [[reconquista|takaisinvaltauksen]] eteneminen. Vuonna [[1085]] Toledo menetettiin [[Kastilia]]lle. Vuonna 1100-luvulla arabialaiset [[maurit]], johtajinaan [[almoravidit|almoravidien]] suku, valloittivat Espanjan maurilaisen osan. Apua he saivat afrikkalaisilta berberisukuisilta islamilaisilta uskonveljiltään. Myöhemmin Afrikasta tulleet [[almohadit]] kukistivat almoravidit. Vuonna [[1212]] [[Aragonia]], [[Kastilia]] ja [[Navarra]] kukistivat almohadit yhteisvoimin [[Las Navas de Tolosan taistelu]]ssa. Sittemmin myös [[Granadan kalifikunta]], viimeinen maurien valtakunnan osa, tunnusti Kastilian ylivallan. Lopullisesti muslimivalta [[Iberian niemimaa]]lla loppui [[Granada]]n valloitukseen [[2. tammikuuta]] [[1492]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.history.com/this-day-in-history/reconquest-of-spain | Nimeke = Reconquest of Spain | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = History.com | Viitattu = 27.10.2013 }}</ref>
 
== Islamilainen historiankirjoitus ==
== Arabien diaspora [[Arabimaailma]]n ulkopuolella ==
Vanhalla ajalla arabit elivät [[Arabian niemimaa]]lla jakautuneina useisiin, keskenään kilpaileviin heimoihin. [[600-luku|600-luvun]] alussa profeetta [[Muhammad]] yhdisti suuren osan heimoista [[islam]]in uskontokunnaksi. Muhammadin [[appi]] [[Abu Bakr]] tunnustettiin hänen jälkeensä ''[[kalifi]]ksi''. Hän pyrki yhdistämään arabiheimoja ja valmistautumaan sotaretkelle [[Bysantti]]in ja [[Persia]]an. Kalifina Abu Bakr ehti ennen kuolemaansa olla kuitenkin vain kahden vuoden ajan.
 
Abu BekrinBakrin seuraajaksi tuli [[Umar I]], joka hallitsi kymmenen vuoden ajan. Umar I oli kyvykäs johtaja. Hänen hallintokautensa aikana arabien valta laajeni nykyisten [[Syyria]]n, [[Palestiina]]an, [[Irak]]in ja [[Egypti]]n alueille. Samalla arabien hallinnoimien alueiden sisäinen järjestys kiinteytyi. Hallintotapa alistettuja kansoja kohtaa oli tavallisesti lempeä, muun muassa aiempi hallintojärjestelmä yleensä säilytettiin ja virkamiehet saivat jatkaa asemissaan arabiylihallinnan alaisina. Myös islamiin kääntyminen oli vapaaehtoista, vaikkakin alistetut kansat joutuivat maksamaan veroja mikäli säilyttivät vanhan uskontonsa.
 
Vuonna [[644]] Umar murhattiin. Hänen seuraajansa [[Uthman ibn Affan|Uthman]] oli valtaan astuessaan iäkäs ja pyrki vahvistamaan oman sukunsa, ''[[umaijadit|umaijadien]]'', mahtia. Tällainen menettely herätti voimakasta tyytymättömyyttä, ja Uthman surmattiin Muhammadin vävyn [[Ali]]n johdolla vuonna [[656]]. Ali toimi kalifina vuosina [[656]]–[[661]]. Umaijidit eivät olleet tyytyväisiä valintaan, minkä johdosta syttyi sisällissota. Ali voitti sodan, mutta hänet ehdittiin murhata ennen sopimukseen pääsyä, ja vastustajia johtanut [[Mu’awiya I]] pääsi valtaan. Alin kannattajat, ''[[Šiialaisuus|šiialaiset]]'', pitävät oikeina kalifeina vain Muhammadin sukuun kuuluvia. Umaijadeja, heidän vastustajiaan, alettiin tuolloin kutsua ''[[Sunnalaisuus|sunnalaisiksi]]''.
 
== Arabien diaspora [[Arabimaailmaarabimaailma]]n ulkopuolella ==
{| border="1" cellpadding="3" cellspacing="0" style="text-align: left; border-collapse: collapse;"
|- style="background-color: #efefef;"
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabit