Ero sivun ”Pohjalaisia (näytelmä)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
tiiv johd, terkijyyskiista kpl loppuun |
||
Rivi 26:
''Pohjalaisia''-näytelmä kuvaa eteläpohjalaista kansanelämää sekä väestön taistelua [[byrokratia|byrokraattista]] ja osin väkivaltaista virkavaltaa vastaan. Kolminäytöksisen kansannäytelmän tapahtuvat ajoittuvat noin vuoteen 1850, jolloin [[Etelä-Pohjanmaa]] eli keskellä kiivainta [[puukkojunkkari]]kautta.
''Pohjalaisia''-
== Näytelmän juoni==
Rivi 54:
''Härmäläisiä''-näytelmän tekstiin lisätyt kymmenen kansanlaulua Järviluoma saattoi liittää jo vuonna 1907, jolloin hän oli [[Toivo Kuula]]n ja Ernst Niemen kanssa keräämässä kansanlauluja Kauhavalla. Teorian mukaan Järviluoma kirjoitti teoksen alun perin kirjakielisen asun lievästi murteelliseksi, muutti sen ''Pohjalaisia''-nimiseksi sekä julkaisi sen omalla tekijännimellään kymmenen vuotta Kankaan kuoleman jälkeen. Lapualle ''Pohjalaisten'' ensiesitystä seuraamaan tullut aikalainen Antti Hilli, jonka eno oli Jussi Porre, tunnisti kuitenkin näytelmän samaksi kuin Kankaan ''Härmäläisiä''.<ref>Pipinen 2007, s. 27–29, Pesonen-Leinonen 2008, s. 33.</ref> Kansanlauluja lukuun ottamatta Järviluoma ei kertonut, minkälaisia lähteitä hän käytti näytelmää kirjoittaessaan ja mistä hän oli ne hankkinut.<ref>Kallio, Reino 2012, s. 8–13 (Härmän Joulu), s. 14–19 (Lapuan Joulu), ESS.fi. Ks. myös Lapuan Sanomat 13.12. 2012, s. 14, Luukkonen 2012, s. 20, Kallio, Timo 2013–2014.</ref>
== Epäselvyys kirjoittajasta ==▼
''Pohjalaisten'' käsikirjoitus valmistui jouluksi 1913, ja se toimitettiin seuraavan vuoden alussa [[Suomen Kansallisteatteri|Suomen Kansallisteatterin]] kirjalliselle jaostolle arvioitavaksi. Poikkeuksellisesti näytelmä esiteltiin jaostolle ilman tekijän ja näytelmän nimeä, sillä Järviluoma ilmoitettiin ainoaksi tekijäksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Alahärmässä Järviluoman tekijyyttä epäiltiin alusta lähtien. Antti Hillin havainnon jälkeen siellä pidettiin julkisena salaisuutena sitä, ettei Järviluoma ollut näytelmän kirjoittaja. [[Alavus|Alavudellakin]] tekijyys kyseenalaistettiin, koska Järviluoma oli jo ennen vuotta 1913 esitellyt tai puhunut käsikirjoituksesta tuttavilleen, jotka yhdistivät sen ''Pohjalaisiin''. Myös eräissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja opiskelijapiireissä huhuttiin jo näytelmän ensiesityksistä lähtien, että Järviluoma oli saanut käsikirjoituksen härmäläispojalta, joka oli sittemmin kuollut, ja tätä udeltiin häneltä suoraankin.<ref>Sihvo 1972, 218–223, Pipinen 2007, s. 27, Kallio, Timo 2013–2014.</ref>▼
Hannes Sihvon ja Martti Asunmaan esittämän muistitiedon mukaan näytelmän tekijöiksi nimettiin muun muassa alajärveläissyntyinen Alavuden nimismies Janne Myllykangas, alavutelainen nainen, Järviluoman härmäläinen huonetoveri tai hänen opiskeluaikaiset kuorolaisensa. Kumpikin silti päätyi Järviluoman kannalle<ref>Sihvo 1972, s. 218–223, Asunmaa 1979, s. 128–131.</ref> Lasse Koskela piti mahdollisena, ettei Järviluoma ollut kirjoittanut ''Pohjalaisia''.<ref>Koskela 1990, s. 130–131.</ref> Pentti Paavolaisen mielestä (2013) tämä on jopa miltei varmaa, Reino Kallion mukaan kutakuinkin varmaa.<ref>Kallio, Timo 2013–14, viite 17, Kallio, Reino 2016, s. 37–44.</ref> Eero Kojonen, joka Alahärmän pitäjänhistoriassa asettui Järviluoman taakse, näytti myöhemmin ainakin osaksi peräytyneen kannanotossaan ilmoittamalla, että Ritva Pipinen saattoi olla oikeassa.<ref>Kallio 2014, viite 6.</ref> Raija Pesonen-Leinonen ihmetteli, miten Järviluoma oli lyhyessä, vain noin kahden kuukauden ajassa kyennyt luomaan mestariteoksen muun tuotannon ollessa vaatimatonta.<ref>Pesonen–Leinonen 2008, s. 78, Kallio, Timo 2013–2014, s. 9. Järviluoma on omalla käsialallaan kirjoittanut mustakantisen vihkonsa ensimmäisen version alkuun, että hän aloitti kirjoittamisensa 20.–25.10.1913. Konekirjoitettuun kappaleeseen on lyijykynällä kirjoitettu, että käsikirjoitus annettiin puolisolle joululahjaksi 1913 ja se tuli hänelle tekstin mukaan täysin yllätyksenä.</ref> Järviluoman ''Pohjalaisten'' tekstiä voi Timo Kallion mielestä pitää jopa plagiaattina, koska hänen mukaansa näytelmän on pääosin kirjoittanut Anton Kangas.<ref>Kallio, Timo 2013, s. 7, Kallio, Timo 2013–2014, erityisesti viite 17, Kangas Anton, Härmäläisiä, http://www.lonnrot.net/valmiit.html projekti Lönnrotin julkaisema E-kirja 1602.</ref>▼
== Teoksen todellisuuspohja ==
Rivi 77 ⟶ 72:
''Pohjalaisia'' tulkitsee pohjalaista [[mentaliteetti]]a ja vapaudenrakkautta ja on samalla suomalaisen näytelmäkirjallisuuden merkkiteos. Teos tavoittelee kansanlauluineen ja henkilöasetelmineen maakuntahengen olemusta, jota täydentävät jännittävä juoni ja aatteellisuus.<ref>Eteläpohjalaisia elämäkertoja 1963, s. 249–250, Kallio, Reino 1988, s. 163–164, Kojonen 1963, s. 858–860.</ref>
▲== Epäselvyys kirjoittajasta ==
▲''Pohjalaisten'' käsikirjoitus valmistui jouluksi 1913, ja se toimitettiin seuraavan vuoden alussa [[Suomen Kansallisteatteri|Suomen Kansallisteatterin]] kirjalliselle jaostolle arvioitavaksi. Poikkeuksellisesti näytelmä esiteltiin jaostolle ilman tekijän ja näytelmän nimeä, sillä Järviluoma ilmoitettiin ainoaksi tekijäksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Alahärmässä Järviluoman tekijyyttä epäiltiin alusta lähtien. Antti Hillin havainnon jälkeen siellä pidettiin julkisena salaisuutena sitä, ettei Järviluoma ollut näytelmän kirjoittaja. [[Alavus|Alavudellakin]] tekijyys kyseenalaistettiin, koska Järviluoma oli jo ennen vuotta 1913 esitellyt tai puhunut käsikirjoituksesta tuttavilleen, jotka yhdistivät sen ''Pohjalaisiin''. Myös eräissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja opiskelijapiireissä huhuttiin jo näytelmän ensiesityksistä lähtien, että Järviluoma oli saanut käsikirjoituksen härmäläispojalta, joka oli sittemmin kuollut, ja tätä udeltiin häneltä suoraankin.<ref>Sihvo 1972, 218–223, Pipinen 2007, s. 27, Kallio, Timo 2013–2014.</ref>
▲Hannes Sihvon ja Martti Asunmaan esittämän muistitiedon mukaan näytelmän tekijöiksi nimettiin muun muassa alajärveläissyntyinen Alavuden nimismies Janne Myllykangas, alavutelainen nainen, Järviluoman härmäläinen huonetoveri tai hänen opiskeluaikaiset kuorolaisensa. Kumpikin silti päätyi Järviluoman kannalle<ref>Sihvo 1972, s. 218–223, Asunmaa 1979, s. 128–131.</ref> Lasse Koskela piti mahdollisena, ettei Järviluoma ollut kirjoittanut ''Pohjalaisia''.<ref>Koskela 1990, s. 130–131.</ref> Pentti Paavolaisen mielestä (2013) tämä on jopa miltei varmaa, Reino Kallion mukaan kutakuinkin varmaa.<ref>Kallio, Timo 2013–14, viite 17, Kallio, Reino 2016, s. 37–44.</ref> Eero Kojonen, joka Alahärmän pitäjänhistoriassa asettui Järviluoman taakse, näytti myöhemmin ainakin osaksi peräytyneen kannanotossaan ilmoittamalla, että Ritva Pipinen saattoi olla oikeassa.<ref>Kallio 2014, viite 6.</ref> Raija Pesonen-Leinonen ihmetteli, miten Järviluoma oli lyhyessä, vain noin kahden kuukauden ajassa kyennyt luomaan mestariteoksen muun tuotannon ollessa vaatimatonta.<ref>Pesonen–Leinonen 2008, s. 78, Kallio, Timo 2013–2014, s. 9. Järviluoma on omalla käsialallaan kirjoittanut mustakantisen vihkonsa ensimmäisen version alkuun, että hän aloitti kirjoittamisensa 20.–25.10.1913. Konekirjoitettuun kappaleeseen on lyijykynällä kirjoitettu, että käsikirjoitus annettiin puolisolle joululahjaksi 1913 ja se tuli hänelle tekstin mukaan täysin yllätyksenä.</ref> Järviluoman ''Pohjalaisten'' tekstiä voi Timo Kallion mielestä pitää jopa plagiaattina, koska hänen mukaansa näytelmän on pääosin kirjoittanut Anton Kangas.<ref>Kallio, Timo 2013, s. 7, Kallio, Timo 2013–2014, erityisesti viite 17, Kangas Anton, Härmäläisiä, http://www.lonnrot.net/valmiit.html projekti Lönnrotin julkaisema E-kirja 1602.</ref>
<gallery mode=packed heights=160px>
Tiedosto:Pohjalaisia_nayttamokuva1.JPG|Pohjalaisia näyttämökuva 1./2
| |||