Ero sivun ”Kaatuneitten muistopäivä” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
'''Kaatuneiden muistopäivä''' (virallinen nimitys: kaatuneitten muistopäivä) on kaikissa [[Suomi|Suomen]] aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa [[sota|sodissa]] tai muissa [[taistelu]]luonteisissa toimissa, [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaamistehtävissä]] kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten [[teloitus|teloitettujen]] ja [[vankileiri|vankileireillä]] menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä: [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimien]] [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]], [[sotamarsalkka]] [[Gustaf Mannerheim]] määräsi [[päiväkäsky]]ssään [[talvisota|talvisodan]] jälkeen keväällä 1940 [[toukokuu]]n kolmatta [[sunnuntai]]ta vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.<ref name="Veteraaniperinne">[http://www.veteraaniperinne.fi/sivu.php?id=166 Kaatuneiden muistopäivä] Veteraaniperinne</ref>
 
Päivään kuuluvat käynnit [[sankarihauta|sankarihaudoilla]]. Alkuvuosikymmeninä [[Suomen lippu]]a pidettiin kello 10–14 [[suruliputus|suruliputuksen]] tapaan puolitangossa, muun osan päivästä (klo 8–10 ja klo 14–21) kokotangossa. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneiden muistopäivä on ollut vakiintuneena [[liputuspäivä]]nä. Kun [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa.
4

muokkausta