Ero sivun ”Mallasveden ja Pälkäneveden alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) Hieman kielenhuoltoa. |
→Roineen alue (35.713): loput alueet |
||
Rivi 19:
=== Roineen alue (35.713) ===
Roine saa suuren osan vedestään [[Längelmävesi|Längelmävedestä]] [[Kaivannon kanava]]n kautta, mutta Roineeseen laskee lähiympäristöstä myös muutamia järviä. Vesireitin vedet poistuvat etelään Tossanselälle ja siitä eteenpäin Mallasveteen. Roineen pohjoisrantaan Kangasalan kirkonkylän viereen laskee [[Säkkölänjärvi]], joka tuo keräämänsä [[Kyläjärvi (Kangasala)|Kyläjärven]], [[Sarsanvirta|Sarsanvirran]] ja [[Taivallammi]]n vedet. Taivallammin vesireittiin kuuluvat vielä [[Kirkkojärvi (Kangasala)|Kirkkojärvi]], [[Suoramanjärvi]] ja Kaarninkainen. Näiden lähellä sijaitsee [[Ahuli]], joka laskee edellisten järvien laskuojan viereen, ja [[Ruutananjärvi]], joka laskee luoteesta ja kaukaiselta kallioylängöltä Roineen luoteisrantaan. Järven länsipuolen ylängöllä on usean järven metsäalue, joilla on yhteinen laskuoja Myllyoja. Alimmat järvet ovat samalla valuma-alueen suurimmat: [[Lahnajärvi (Kangasala, Savo)|Lahnajärvi]] ja [[Syväjärvi (Kangasala, Savo)|Syväjärvi]]. Niiden yläpuolla on järviketju, joka on alhalta lukien [[Nelijärvi]], [[Lampinen (Kangasala)|Lampinen]], [[Pikku-Salmus]] ja [[Iso-Salmus]], joiden ojaa kutsutaan Kivinenojaksi. Nelijärveen laskee toinenkin järviketju, jonka oja on Mustaoja. Sen järvet ovat [[Särkijärvi (Kangasala, Savo)|Särkijärvi]], [[Iso-Riutta]], [[Vähä-Riutta]], [[Salmus (Lempäälä)|Salmus]] ja Helvetinjärvi. Aivan Tossanselän länsipuolella sijaitsee [[Halkohaavanjärvi]], joka laskee Vohlionsalmen yläpuolelle. Siihen laskee etelästä pieni [[Kaakkolampi (Valkeakoski)|Kaakkolampi]] ja kauempaa lännestä [[Iso Ahvenjärvi (Kangasala)|Iso Ahvenjärvi]]. Pienet [[Kokojärvi]] ja [[Haapajärvi (Kangasala)|Haapajärvi]] laskevat Roineen länsirantaan omia laskuojiaan pitkin.<ref name=kp3>{{Karttapaikka|Roineen alue (35.713)|6811452|343410|mittakaava=6|viitattu=4.9.2019}}</ref>
=== Pälkäneveden alue (35.714) ===
[[Pälkänevesi]] muodostuu kahdesta järvenosasta, jotka jäävät järven poikki kulkevan [[harjujakso]]n, jolla sijaitsevat esimerkiksi Roholanvuoren, Karinkärjen ja Kuurunkärjen, ja saarta halkaisevan linjan ja Siltasalmen, eri puolille. Yläpuolista aluetta kutsutaan Jouttesseläksi ja sen vesistösuhteet esitellään alempana. Kukkolan seudulla sijaitsee kolme järveä. [[Vähäjärvi (Pälkäne, Kukkola)|Vähäjärvi]] on matala ja umpeen kasvava lintujärvi, johon laskee kaakosta päin [[Maisenjärvi]]. Nämä järvet laskevat Kukkolanlahteen. Hieman idempänä on vielä [[Pyhäjärvi (Pälkäne)|Pyhäjärvi]], jolle ei ole karttaan merkitty laskuojaa. Pälkäneveden etelä- ja länsipuoli on järvistä autio alue ja pohjoisessa sijaitsevat alueen muut järvet. Pieneen Kirkkolahteen laskeva [[Koskijärvi (Kangasala)|Koskijärvi]] ja sen yläpuolinen [[Linnajärvi (Kangasala)|Linnajärvi]] muodostavat lyhyen vesistöreitin. Koskijärveen laskee vilä Paskolampi. Linnajärvi on valuma-alueensa pääjärvi, joka kokoaa muiden reittien vedet itseensä. Siihen laskevat [[Vähä Linnajärvi]], Kivikoskenojaa myöten [[Ruokojärvi (Kangasala, Heponiemi)|Ruokojärvi]], Pikku-Ahveninen ja [[Iso-Ahvenainen (Kangasala)|Iso-Ahvenainen]]. Pälkäneveden Ajoksenlahteen [[Särkijärvi (Pälkäne, Pohjalahti)|Särkijärvi]] ja [[Masakainen]] yhdessä. Myllyoja laskee pohjoispään itäiseen lahteen. Myllyojan valuma-alueella sijaitsee [[Iso Herrailanjärvi]], johon laskee koillisesta päin [[Pieni Herrailanjärvi]], [[Sulkajärvi (Pälkäne)|Sulkajärvi]] ja [[Mutajärvi (Kangasala)|Mutajärvi]]. Herrailanjärven luoteispuolelta siihen tulee [[Innasjärvi|Innasjärven]] vedet.<ref name=kp4>{{Karttapaikka|Pälkäneveden alue (35.714)|6807163|357829|mittakaava=6|viitattu=4.9.2019}}</ref>
=== Joutteselän alue (35.715) ===
Pälkäneveden itäosan nimi on oikeinkirjoitukseltaan horjuvaa. Siitä on käytetty ainakin nimiä Joutteselkä- ja Jouttesselkä-nimitystä. Jouttesselkä yhdistyy Pälkäneveden alapuoliseen järvialtaaseen Liukalan saaren pohjoispuolelta Siltasalmessa ja länsipuolella harjujakson aukossa Karinsalmessa. Luoteessa Ahvenanlahteen laskee Pitkonojaa myöten yksin [[Oksijärvi (Pälkäne)|Oksijärvi]]. Se on järvenosan pohjoispuolen ainoa järvi ja idässäkin sillä on vain pari järveä, jos Sappeenjärvenojan valuma-alue jätetään tässä yhteydessä huomiotta. Joutsenpohjanoja kerää itäkulman vesiä Huhtalahteen. Sen valuma-alueella ovat [[Vuorilammi (Pälkäne)|Vuorilammi]] ja [[Pikkulammi (Pälkäne)|Pikkulammi]], jotka tulevat Koskuenkorvenojaa myöten, sekä [[Sorvalampi (Pälkäne)|Sorvalampi]], [[Jouttijärvi (Pälkäne, Holja)|Jouttijärvi]], jotka virtaavat Pitkäsillanojaa myöten Joutsenpohjanojaan. Jouttesselän etelärantaan laskevat loput järvet. Halisevanjärvi on nykyään enää kosteikko, mutta sen laskuojaan yhtyy etelästä päin [[Kuohujärvi]]. Tepunlahteen laskeva Myllyoja on [[Kouvalanjärvi|Kouvalanjärven]] laskuoja. Sen Pitkonlahteen laskee [[Kallioisjärvi]] ja lounaispäähän Urkanojaa pitkin [[Urkanjärvi]]. Järvialtaiden välisen harjujakson koillispuolelle jää harjun rinteeseen [[Pyhänpohtianjärvi]], joka laskee Pyhänpohtiaan.<ref name=kp5>{{Karttapaikka|Joutteselän alue (35.715)|6808083|363428|mittakaava=6|viitattu=4.9.2019}}</ref>
=== Sappeenjärvenojan valuma-alue (35.716) ===
[[Sappeenjärvi]] ja sen laskuoja ovat antaneet valuma-alueelle nimensä. Valuma-alue onkin hyvin hajanainen ja se on levittynyt suhteellisen laajalle. Kaikki valuma-alueen vedet käyvät Sappeenjärveen järvessä ennen laskemistaan Pälkäneveden Jouttesselkään. Siihen tulee kaksi ojaa. Pohjoisesta tulee yksi oja ja [[Iso Arajärvi (Pälkäne)|Isosta Arajärvestä]] tulee toinen. Pohjoisen ojan yksi latvajärvi on samalla peltoalueella sijaitseva [[Urkonjärvi]]. Ojan valuma-alueen muut järvet, jotka yhtyvät siihen alempana, sijaitsevat metsäalueella. Niitä ovat [[Sammasjärvi]], [[Iso Kiimasjärvi]] ja [[Vähä Kiimasjärvi]], jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Isoon Arajärveen tulee metsäoja Sulunoja [[Iso Saarijärvi (Kangasala)|Isosta Saarijärvestä]]. Sulunojaan yhtyy alajuoksulla idästä [[Vähä Arajärvi (Pälkäne)|Vähästä Arajärvestä]] tuleva Pikunoja. Vähään Arajärveen laskevat [[Syväjärvi (Pälkäne)|Syväjärvi]] ja [[Särkijärvi (Pälkäne, Sappee)|Särkijärvi]], joka on Pikunojan valuma-alueen läpivirtausjärvi. Siihen laskee alajuoksulta asti lukien vesireitti [[Musta-Sorsamo]], [[Pikku-Sorsamo]] ja [[Iso-Sorsamo]]. Pikku-Sorsamoon tulee idästä [[Pikku-Kaila]]n ja [[Kailajärvi (Pälkäne)|Kailajärven]] yhteinen laskuoja, ja etelästä [[Masolammi]]n oja. [[Haisjärvi]] on yhdistetty suo-ojiin, jotka valuvat metsän läpi Pikku-Sorsimoon.
Sulunojan alajuoksulla siihen yhtyy idästä tuleva Ahvenaisenoja, joka kerää matkallaan useiden ojien vettä sekä yläjuoksulta [[Ahvenainen (Pälkäne)|Ahvenaisen]] vedet. Kuitenkin [[Iso Saarijärvi (Kangasala)|Iso Saarijärvi]] on Sulunojan alkujärvi. Järveen laskee lounaasta laskevan [[Leppäjärvi (Kangasala)|Leppäjärven]] lisäksi kolme muuta ojaa. Luoteesta laskee [[Vähätjärvet]] ja pohjoisesta [[Vähä Saarijärvi (Kangasala)|Vähä Saarijärven]] kautta [[Sammakkojärvi (Kangasala)|Sammakkojärvi]]. Muut järvet sijaitsevat idässä [[Vasajärvi (Pälkäne)|Vasajärven]] suunnalla ja Vasajärven kanssa sijaitsevat [[Vähä Hirvijärvi (Pälkäne)|Vähä Hirvijärvi]] ja [[Iso Hirvijärvi (Pälkäne)|Iso Hirvijärvi]] samassa kalliomurroksessa. Vasajärveen laskee pohjoisesta [[Koiransuoli]], [[Verkkojärvi (Kangasala)|Verkkojärvi]] ja [[Suojärvi (Kangasala)|Suojärvi]]. Heti Hirvijärven alapuolelle yhtyy pohjoisesta [[Ruokojärvi (Pälkäne)|Ruokojärven]] laskuoja.<ref name=kp6>{{Karttapaikka|Sappeenjärvenojan valuma-alue (35.716)|6809581|365254|mittakaava=6|viitattu=4.9.2019}}</ref>
== Lähteet ==
| |||