Ero sivun ”Kultainen suorakulmio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) eri artikkeliksi, kuten useissa muissakin kieliversiossa Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
Ylimääräinen "Georges Seurat 066.jpg" pois kuvarivistä. |
||
Rivi 5:
:<math>\frac{a}{a+b} = \frac{b}{a} = \frac{a-b}{b}</math>
== Konstruointi ==
[[Tiedosto:Golden Rectangle Construction.svg|thumb|Kultaisen suorakulmion konstruointi.]]
Kultainen suorakulmio voidaan konstruoida [[geometrinen konstruktiotehtävä|harpin ja viivaimen]] avulla seuraavasti:
Rivi 32:
== Kultainen suorakulmio kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa ==
[[Tiedosto:Tablet_of_Shamash.jpg|
[[Tiedosto:Parthenon - facade ouest.jpg|thumb|right|220px|Parthenonin länsipääty, jonka korkeuden ja leveyden suhde on lähellä kultaista suhdetta]]
[[Tiedosto:Georges Seurat 066.jpg|
Kultaista suorakulmiota on yleisesti pidetty kauneimpiana geometrisista muodoista.<ref name=lukujenmaailma>{{kirjaviite | Tekijä = David Bergamini | Nimeke = Lukujen maailma | Sivut = 94–97 | Luku = Taiteen kultainen sääntö | Julkaisija = Sanoma Osakeyhtiö | Vuosi = 1972}}</ref> Sen muotoisia osia tai muita kuvioita, joiden korkeuden ja leveyden suhde on ainakin lähellä kultaista suhdetta, esiintyykin yleisesti [[kuvataide|kuvataiteissa]] ja [[arkkitehtuuri]]ssa.
Rivi 45:
== Lähteet ==
{{
[[Luokka:Monikulmiot]]
| |||