Ero sivun ”Plasmapulssimoottori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
Plasmapulssimoottorien kehitys oli 1960-luvun alulla Neuvostoliiton ohella käynnissä Yhdysvalloissa, missä niiden parissa työskentelivät [[Fairchild Republic]] ja [[Massachusettsin teknillisen korkeakoulun Lincoln-laboratorio]]. Ensimmäinen yhdysvaltalainen plasmapulssimoottori laukaistiin [[LES-6]]-satelliitin kyydissä syyskuussa 1968, ja sitä käytettiin satelliitin asennonsäätöön vuosikymmenen ajan.<ref name="shaw2011s7-8"/> Sarjan myöhemmissä, vuonna 1976 laukaistuissa [[LES-8]]- ja [[LES-9]]-satelliiteissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.space.com/12118-space-nuclear-power-50-years-transit-4a.html | Nimeke =50 Years of Nuclear-Powered Spacecraft: It All Started with Satellite Transit 4A | Tekijä =David, Leonard | Julkaisu =space.com | Ajankohta =29.6.2011 | Julkaisija =Purch | Viitattu =3.2.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> oli tarkoitus kokeilla pulssiplasmamoottoreita asemanpitotehtävissä, mutta liki valmiiksi kehitetty sähköpropulsiojärjestelmä korvattiin lopulta yksinkertaisemmalla [[kylmäkaasumoottori]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://apps.dtic.mil/docs/citations/ADA049013 | Nimeke =The MIT Lincoln Laboratory Pulsed Plasma Thruster | Tekijä =Vondra, Robert J | Tiedostomuoto =PDF | Selite =s.&nbsp;5 | Ajankohta =14. marraskuuta 1976 | Julkaisupaikka =Lexington, Massachusetts | Julkaisija =Massachusetts Institute of Technology, Lincoln Laboratory | Viitattu =3.2.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> Plasmapulssimoottorien käyttökohteena LES-sarjaa seurasi Yhdysvalloissa vuonna 1974 laukaistu [[SMS (satelliitti)|SMS]]-sääsatelliitti, jossa moottorityyppiä käytettiin pyörimisakselin [[prekessio]]n hallintaan.<ref name="shaw2011s7-8"/>
 
Plasmapulssimoottoreita käyttivät myös [[Yhdysvaltain laivasto]]n [[Transit]]-satelliittinavigaatiojärjestelmän parantamiseksi vuosina 1975–1976 laukaistut [[TIP-ohjelma|Triad-2- ja Triad-3]]-prototyyppisatelliitit (TIP II ja TIP III),<ref name="shaw2011s7-8"/> sekä myöhemmät vuosina 1981–1988 laukaistut<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Danchick, Robert J | Otsikko =The Navy Navigation System (Transit) | Julkaisu =Johns Hopkins APL Technical Digest | Ajankohta =Lokakuu–joulukuu 1984 | Vuosikerta =5 | Numero =4 | Sivut =326 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Johns Hopkinsin yliopisto, Applied Physics Laboratory | Tunniste = | www =https://www.jhuapl.edu/techdigest/views/pdfs/V05_N4_1984/V5_N4_1984_Danchik.pd | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =3.2.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.n2yo.com/satellite/?s=19223 | Nimeke =Nova 2 | Julkaisu =n2yo.com | Julkaisija = | Viitattu =3.2.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> tuotantosarjan [[Nova (satelliittisarja)|Nova]]-navigaatiosatelliitit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://apps.dtic.mil/docs/citations/ADA066299 | Nimeke =Artificial Earth Satellites Designed and Fabricated by The Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory | Tiedostomuoto =PDF | Selite =s.&nbsp;I–83 | Ajankohta =Heinäkuu 1978 | Julkaisupaikka =Laurel, Maryland | Julkaisija =Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory | Viitattu =3.2.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref> TIP-ohjelman satelliiteissa käytettiin kahta redundanttia plasmapulssimoottoria kiertoradalla esiintyvän heikon ilmanvastuksen vaikutuksen kumoamiseen. Moottoreissa oli yksi kilogramma teflon-ajoainetta, joka riitti Triad-satelliiteissa 10 vuoden operointiin. Myöhemmillä Nova-satelliiteilla oli 8–9 vuoden käyttöikä. Triad- ja Nova-satelliittien plasmapulssimoottoreita käytettiin yhteensä noin 50 miljoonaan pulssiin ohjelman 20 vuoden keston aikana. Moottorien kyky korjata jopa 10<sup>-11</sup> g:n ratahäiriöitä teki satelliittien [[Efemeridi|efemerideistä]] varsin tarkat, ja mahdollisti näin ollen niihin perustuneen varsin tarkan paikannuksen.<ref name="shaw2011s7-8"/>
 
=== Uuden vuosituhannen sovellukset ===